Oppositio syytti hallitusta tuloerojen repeämisestä: "SDP ei vastusta rikastumista vaan köyhtymistä"
Eduskunnan kyselytunnilla oppositio syytti Petteri Orpon (kok.) hallitusta tuloerojen kasvusta ja elinkustannusten noususta.
SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyar sanoi hallituksen politiikan heikentävän pienituloisten ostovoimaa samalla, kun hyvätuloisten ostovoima kasvaa.
– Vastaavaa ei ole Suomessa aiemmin tapahtunut. Tämä ei ole sattuma, tämä on tietoinen poliittinen valinta: suositaan hyvätuloisia muiden kustannuksella, hän syytti.
Razmyarin mukaan tuloerojen repeäminen tuntuu ihmisten arjessa karulla tavalla, kun taas veronalennuksista suurimman hyödyn kuittaavat eniten tienaavat. Pienituloiset joutuvat tinkimään perusasioista, kuten lääkkeistä ja lasten harrastuksista, hän sanoi.
– SDP ei vastusta rikastumista vaan köyhtymistä, Razmyar tiivisti.
SDP:n kansanedustaja Krista Kiuru arvioi, että tilastojen valossa nykyhallitus on saanut ”ostovoiman repeämään suomalaisten välillä ja varallisuus- ja tuloerot kasvamaan”.
– Kun katsotaan vielä tarkemmin, niin käytännössä se viisi prosenttia Suomen kaikkein pienituloisimmista on saanut tuhat euroa teiltä takkiin mutta suurituloisin viisi prosenttia on saanut yli kaksi tuhatta euroa hyötyä.
Kiurun mukaan hallituksen tulisi käydä keskustelu siitä ”mitä me teemme näille ihmisille, jotka köyhtyvät köyhtymistään”.
Pääministeri Orpo katsoi toisenlaisia lukuja ja sanoi, että noin puolentoista miljardin veronkevennyksestä yli miljardi on käytetty pieni- ja keskituloisten verojen keventämiseen.
– Suomessa onkin palkansaajien ostovoima parantunut kolme vuotta. Nyt se on noussut siitä kuopasta, jossa se oli, kun me aloitettiin.
Orpon mukaan ”parasta mahdollista tasa-arvoisen yhteiskunnan rakentamista” on se, että Suomessa on korkea työllisyysaste, johon tarvitaan kasvava talous ja investointeja.
– Kaikkea tätä nyt tapahtuu. Me ollaan nyt sillä tiellä, joka mahdollistaa sen, että me voimme tässä maassa pitää huolta meidän heikommista.
– Mitä useampi ihminen saa sen työpaikan, nousee sieltä työttömyydestä, siitä näköalattomuudesta, joka siellä on, ja pääsee siihen, että saa omia tuloja ja saa töitä, niin se on tapa, millä me myöskin torjumme köyhyyttä ja vähäosaisuutta, että ihmisillä on töitä. Siihen me keskitymme.
Keskustan varapuheenjohtaja Markus Lohi nosti esille sen, että yksityisen sektorin työpaikat ovat vähentyneet samalla, kun julkiselle puolelle on syntynyt uusia työpaikkoja.
Lohen mukaan uusimmista työllisyystilastoista voidaan havaita, että viime aikoina julkiselle puolelle on syntynyt noin 25 000 työpaikkaa, mutta suomalaisissa yksityisissä yrityksissä työpaikat ovat vähentyneet 61 000:lla.
– Sinänsä ajattelen itse, että kaikki työpaikat ovat tärkeitä, ja tälle varmasti löytyy myös selitys, mutta miten kommentoisitte tätä kehityssuuntaa?
Työministeri Matias Marttinen (kok.) myönsi, että julkisella sektorilla työvoiman tarve on ollut suurta.
Hallituksen politiikan keskeinen lähtökohta on kuitenkin se, että yksityiselle sektorille ja suomalaisiin pk-yrityksiin saadaan palkattua lisää väkeä, hän sanoi.
– Ja kyllä, nyt me näemme myös sen, että myös yksityisellä sektorilla tätä viriämistä on tapahtumassa.