Tappava sikarutto uhkaa Suomen sikaloita

Erittäin helposti leviävään tautiin ei ole rokotetta tai hoitoa
Sikarutto

Suomalaisia sikoja uhkaa afrikkalaisen sikaruton leviäminen maahan. Eläintautia esiintyy pysyvästi Italian Sardiniassa, mutta se on levinnyt myös Venäjältä ja muualta Itä-Euroopasta Baltian maihin.

Virossa tilanne on erittäin paha: parisenkymmentä sikalaa on saastunut ja ainakin 20 000 sikaa on jouduttu hävittämään. Tautia esiintyy runsaasti myös villisioissa.

Sikaruton leviämisellä Suomeen saattaisi olla katastrofaaliset seuraukset.

– Jos tauti pysyisi villisioissa, joita Suomessa on noin 1 300, tilanne ei olisi niin paha. Jos tauti leviää tuotantoeläimiin, niin jo yhden tilan kohdalta suorat ja epäsuorat kustannukset nousevat helposti minimissään kymmeneen miljoonaan euroon, selvittää apulaisosastopäällikkö Taina Aaltonen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Sikarutto on verenvuototauti, joka muiden samankaltaisten tautien tapaan leviää herkästi ruumiineritteiden, kuten syljen, virtsan ja veren välityksellä.

Näidenkään varominen ei kuitenkaan pelkästään riitä, sillä tauti voi levitä myös saastuneen rehun, työvaatteiden tai vaikkapa kengänpohjien lian välityksellä.

Sikaruttoa vastaan ei ole olemassa rokotetta tai parannuskeinoa. Kaikki taudin saaneet eläimet kuolevat.

Vaikka helposti leviävä eläintauti jyllääkin jo Suomenlahden toisella puolella, on Suomella Aaltosen mukaan edelleen täydet mahdollisuudet välttyä taudilta.

– Olemme selvinneet säikähdyksellä kolmesta eurooppalaisesta epidemiasta: vuoden 2001 suu- ja sorkkataudista, vuoden 2007 lintuinfluenssasta ja vuoden 2009 sinikielitautiepidemiasta. Jotain meillä on siis tehty oikein, Aaltonen summaa.

Sikaruton torjunnassa auttaa, ettei Suomessa ole monista Etelä-Euroopan maista tuttuja ”takapihasikaloita”, joita esiintyy paljon Itä-Euroopassa, ja joissa bioturvallisuus on puutteellinen. Joissakin maissa siat liikkuvat vapaasti alueella.

Aaltosen mukaan Suomen sikatilojen bioturvallisuus on korkealla tasolla ja eläinlääkärit käyvät säännöllisesti tarkistamassa sen. Monissa maissa tartuntatautien pesäkkeiksi osoittautuneita karjamarkkinoitakaan ei meillä tunneta, vaan myytävät eläimet siirretään suoraan tilalta toiselle.

Paha uhka sikaruton leviämiselle Suomeen ovat Virossa metsästysmatkalla käyvät suomalaiset.

Viron suuri villisikakanta houkuttelee metsästysturisteja, vaikka Elintarviketurvallisuusvirasto Evira suositteleekin, ettei matkoja tehtäisi sellaisiin maihin, joissa ruttoa esiintyy.

– Kyllä siellä villisikaa metsästämässä käydään, eikä metsästäjiä saa sieltä pois pysymään kuin lailla kieltämällä, se on niin suosittua, kertoo Suomen metsästäjäliiton Uudenmaan piirin toiminnanjohtaja Mauno Mynttinen.

Evira on julkaissut pitkän listan toimista, jotka sikaruton esiintymisalueelle tehdyn metsästysretken jälkeen olisi syytä tehdä. Niihin kuuluvat muun muassa vaatteiden, varusteiden ja auton perusteellinen puhdistus aina alustaa myöten.

– Enpä usko, että aivan kaikki Virossa käyvät ovat noista ihan perillä. Ja jos niistä pakollisia tehtäisiin, niin taitaisi villisian metsästys siellä loppua kokonaan, Mynttinen uskoo.

Leviää helposti ja tappaa

  • Afrikkalainen sikarutto (ASF) on sikojen, villisikojen, sekä mini- ja mikrosikojen helposti leviävä verenvuotokuumetauti, jonka aiheuttaa asfivirus.
  • Afrikkalainen sikarutto ei tartu ihmiseen. Virukseen ei ole olemassa rokotetta eikä hoitokeinoa.
  • Tauti tarttuu sikojen hengitysteiden ja suun kautta. Epäsuorasti tauti leviää muun muassa tartunnan saaneen eläimen lihan ja esimerkiksi käsittelemättömien metsästysmuistojen välityksellä sekä ruokajätteistä. Lisäksi tauti leviää viruksen saastuttamien välineiden, rehun, kuljetusvälineiden ja elintarvikkeiden välityksellä.
  • Viime vuoden aikana afrikkalainen sikarutto levisi Liettuaan, Latviaan, Puolaan ja Viroon.
  • Suomessa afrikkalaista sikaruttoa ei ole koskaan todettu.
  • Lähde: Evira