Syyrian sodalle lyötiin alkutahdit kymmenen vuotta sitten – vuosien varrella mutkistunut brutaali konflikti on edelleen käynnissä

Syyrian sodan alkamisesta katsotaan tänään kuluneen kymmenen vuotta. 15. maaliskuuta 2011 maan suurimmissa kaupungeissa Damaskoksessa ja Aleppossa pidettiin presidentti Bashar al-Assadin hallintoa vastaan ensimmäiset laajat mielenosoitukset.

Protestit osoittautuivat verisen konfliktin alkutahdeiksi. Protestiliike johti lopulta sisällissotaan, kun Assadin hallinto tukahdutti mielenosoituksia väkivalloin, ja hallituksen vastainen liikehdintä muuttui aseelliseksi. Oppositio pirstaloitui erilaisiksi kapinallisryhmiksi, ja islamisteista tuli keskeinen osa hallinnon vastaista kapinaa.

Assad näytti aluksi olevan ahtaalla, kun Syyrian armeijasta siirtyi suuria määriä sotilaita kapinallisten riveihin, ja suuri osa kansainvälisestä yhteisöstä vaati Assadia luopumaan vallasta. Hallitus myös menetti otteensa suurimmasta osasta Syyriaa.

Ratkaisevaa kuoliniskua Assadin hallinnolle ei kuitenkaan tullut, ja konfliktin pitkittyminen ja mutkistuminen pelasi hänen pussiinsa. Sotaan tulivat vuosien varrella osapuoliksi monet ulkovallat, kuten Turkki, Venäjä, Iran ja Yhdysvallat.

Ääri-islamilaisen Isisin vallattua laajoja alueita Syyriasta 2014 Yhdysvallat liittyi sotaan, mutta keskittyi Isisin vastaiseen taisteluun.

Assadin tärkeimpiä tukijoita olivat Iran ja sen tukemat shiiajärjestöt sekä Venäjä. Venäjän suora sotilaallinen väliintulo 2015 osoittautui lopulta ratkaisevaksi käänteeksi, jonka turvin Assadin hallinto pääsi niskan päälle.

Viime vuonna taistelut Syyriassa laantuivat, mutta todellista loppua sodalle ei ole näköpiirissä. Assadin hallituksen hallussa on vain noin kaksi kolmasosaa maasta, ja Syyria on jakautunut monien eri ryhmien vaikutusalueisiin.

Sota on ollut äärimmäisen brutaali, ja Assadin hallinto on käyttänyt muun muassa kemiallisia aseita ja tynnyripommeja. Lähes 400  000 ihmistä on kuollut, ja Syyrian sotaa edeltävästä 22 miljoonan asukkaan väestöstä yli puolet on joutunut jättämään kotinsa. Kaiken kukkuraksi Syyriaan iski viime vuonna vakava talouskriisi, jonka seurauksena 60 prosentilla väestöstä ruokaturvallisuus on uhattuna.