Syntyvyys sukeltaa – Vauva-arkea elävä Annika Saarikko nostaa esiin kysymyksen, joka on jäänyt vähälle huomiolle
Suomen matalaa syntyvyyttä ei voi korjata millään taikakeinolla, korostaa perhevapaalla oleva keskustan kansanedustaja Annika Saarikko.
– Radikaalia hyppyä ei ole näköpiirissä. Ihmisten toiveet ja haaveet hyvän elämän palikoista ovat muuttuneet, hän sanoo.
Tilastokeskuksen tuoreet luvut kertovat, että syntyvyys saavutti viime vuonna jälleen uuden pohjalukeman, kun nainen synnytti keskimäärin 1,25 lasta.
Syntyvyyteen vaikuttavia tekijöitä on tutkittu paljon. Saarikon mieleen on jäänyt etenkin se, että parisuhteet eivät kestä. Aikaisemmin avoliitto johti herkästi avioliittoon ja lapseen, mutta nyt näitä todennäköisempi lopputulos on ero.
Perhe- ja peruspalveluministerinäkin toimineen keskustan entisen puheenjohtajan mielestä on harmillista, että syntyvyyskeskustelua käydään hyvin naisvetoisesti.
Hän muistuttaa, että perhehaaveet lipuvat myös miesten käsistä. Perheellistymistä vaikeuttavat esimerkiksi matala koulutustaso tai syrjäytyminen.
– Kysymys ei ole vain naisista, jotka eivät saa lapsia, vaan myös miehistä, joista ei tulekaan isiä. Tämä on jäänyt liian pienelle huomiolle.
Saarikko sai kolmannen lapsensa heinäkuussa 40-vuotiaana. Hän tietää olevansa onnekas, sillä hedelmällisyys laskee tuntuvasti jo 35 ikävuoden jälkeen.
Naisen hedelmällisyyden huippu on noin 20–24-vuotiaana. Saarikko uskoo, että kaikki eivät ole vielä sisäistäneet hedelmällisyystietoisuutta.
– Hedelmällisyystietoisuus kuulostaa sanana 80-luvun kansalaistaidon kirjalta, mutta se on asia, jota ei voi sivuuttaa. Helposti asetamme elämämme kiireellisyysjärjestyksessä monet muut asiat perheellistymisen edelle.
Saarikon korvaan särähti, kun eräskin 36-vuotias nainen puhui julkisuudessa siitä, että lapsen tekeminen ”ei ole vielä ajankohtaista”.
Saarikko kuitenkin myöntää, viime vuosina toitotettu hedelmällisyystietoisuus on ristiriidassa sen kanssa, mitä hänkin nuorena jatkuvasti kuuli.
– Sukupolveni naiset opetettiin ajattelemaan, että kaiken pitää olla valmista ennen perhettä. Nyt tarvittaisiin ehkäisyvalistuksen rinnalle ymmärrystä siitä, että jos lapsia elämäänsä haluaa, niin asiaa ei voi loputtomasti lykätä.
Saarikon ja Erkki Papusen poikakolmikon esikoinen syntyi vuonna 2014 ja keskimmäinen vuonna 2019.
Varsinaissuomalainen kansanedustaja keskustelee lapsiperheasioista myös Mamakulaari-podcastissa, jota hän pitää yhdessä Turkuseuran puheenjohtajan Kati Leskisen kanssa.
Podcastissa viljellään huumoria lapsiperhe-elämän raskaudesta, mutta positiivinen sävy halutaan aina pitää päällimmäisenä.
– Viesti on se, että tämä on retki, jolle kannattaa lähteä.
Saarikon mielestä myös perheisiin liittyvä hyvä ja tulevaisuuden toivo pitää uskaltaa näyttää.
– Päättäjänä se on tärkein motiivini toimia. Eivät vain omat lapseni, vaan kaikkien lapset ovat syy siihen, miksi haluan pitää Suomen hyvänä maana.
Monenlaisiin perheisiin syntyvien lasten pitää olla tervetulleita, Saarikko korostaa.
Hän haluaa samaa sukupuolta olevien vanhempien, yksin lapsen saaneiden ja suurperheiden äänet kuuluviin.
– Mitä enemmän kuulemme kertomuksia erilaisista perheistä, sitä suotuisampi ilmapiiri on perheellistyä.
Saarikon mielestä hedelmöityshoitoihin pääsyä pitää helpottaa.
– Pariskunnat tyhjentävät tilinsä viimeiset roposet lapsitoiveeseen, kun julkisen sektorin palvelut ovat liian vaikeasti saatavilla.
Saarikon mielestä etenkin poliitikkojen pitää ymmärtää, mitä nykyiset syntyvyysluvut tarkoittavat 20–30 vuoden päästä, kun nyt syntyvät suomalaiset astuvat työelämään.
– Meillä ei ole varaa yhdenkään heistä tippumiseen koulutuspolun tai työelämän ulkopuolelle. Syrjäytymiseen ei ole varaa inhimillisesti eikä taloudellisesti, ex-valtiovarainministeri sanoo.
Saarikko korostaa, että myös maahanmuuttoa tarvitaan. Maahanmuutto ylläpiti väestönkasvua viime vuonna, kun Suomen väkiluku kasvoi reilulla 33 000 ihmisellä.
– Työperäinen maahanmuutto auttaa taloutta, työllisyyttä ja hyvinvointiyhteiskuntaa tässä ja nyt, Saarikko toteaa.