Suuroperaatio Ukrainan auttamiseksi kuljettaa tuhatmäärin vammautuneita potilaita ympäri Eurooppaa ja toimittaa sairaalatarvikkeita keskelle hyökkäyssodan tuhoja
Venäjän tuhoisa hyökkäys Ukrainaan on johtanut suuroperaatioon, jonka avulla ukrainalaisia on kuljetettu sairaaloihin ympäri Eurooppaa.
Kaikkiaan parituhatta vakavasti vammautunutta ukrainalaista on päätynyt eurooppalaisiin hoitopaikkoihin Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismin kautta.
Heistä Suomessa hoitoa on saanut parikymmentä ukrainalaista, kertoo sisäministeriö. Potilaat ovat olleet sekä siviilejä että sotilaita. Eniten potilaita, kuutisensataa, on ottanut vastaan Saksa.
Muista pohjoismaista Tanska on ottanut vastaan noin sata potilasta ja Ruotsi seitsemisenkymmentä. Liettuaan on kuljetettu niin ikään satakunta apua tarvinnutta. Suuria vastaanottajamaita ovat olleet Espanja ja Norja, joihin molempiin on kuljetettu parisensataa potilasta.
Pelastuspalvelumekanismiin osallistuvat kaikki EU:n jäsenmaat sekä muun muassa Islanti, Norja, Serbia, Montenegro ja Turkki.
Suomen päässä sosiaali- ja terveysministeriön (STM) nimeämänä kansallisena sairaanhoidon koordinaattorina toimii Hus-yhtymän valmiuskeskus, jolle tiedot hoitoa tarvitsevista potilaista toimitetaan EU:n pelastuspalvelumekanismilta.
– Me saamme listauksen potilaista, joita tarjotaan hoidettavaksi. Käymme keskustelut, mistä keskus- tai yliopistosairaalasta löytyisi mahdollisuutta auttaa. Potilaat ohjataan tämän jälkeen näihin sairaaloihin, kertoo Hus-yhtymän turvallisuus- ja valmiusjohtaja Aaro Toivonen.
Suomessa on hoidettu selvästi vähemmän ukrainalaispotilaita kuin luontevissa verrokkimaissa eli Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa. Tätä selittää pääasiassa kaksi asiaa, kertoo STM:n valmiusyksikön erityisasiantuntija Lasse Ilkka. Ensimmäinen on pula hoitohenkilökunnasta, jota vaikeuttivat viimevuotiset työehtoriidat.
– Meillä oli kapasiteettiongelmaa, sillä siinä oli muun muassa terveydenhuollon henkilöstön työtaistelutilanne, joka vaikutti asiaan. Meillä on muutenkin moniin verrokkimaihin verrattuna henkilöstötilanne ollut aika hankala.
Ilkan mukaan toinen syy Suomen vähäiseen potilasmäärään on, että auttamishalu eri maissa on niin suuri.
– Listoilta potilaat ovat hoituneet eteenpäin hyvin nopeasti. Meillä on ollut viime kuukausina tilanteita, jolloin olemme ilmoittaneet voivamme ottaa potilaita, mutta he ovat ehtineet saada hoitopaikan jo muualta.
Ilkka painottaa, että sairaalat Suomessa ovat suhtautuneet ukrainalaispotilaiden vastaanottamiseen erittäin myönteisesti.
– Ei ole pitänyt hoputtaa. Auttamishalua on.
Ukrainan sota merkitsee EU-mekanismin parikymmenvuotisen historian suurinta ponnistusta. Ukrainaan toimitetaan Euroopasta jatkuvana virtana muun muassa lääkintä- ja sairaalatarvikkeita.
– Tämä on ennennäkemätön ja valtava avustustehtävä. Mekanismin kautta on kuljetettu muun muassa terveydenhuollon laitteita, lääkkeitä ja suojavarusteita Ukrainaan säännöllisin välein, kuvailee sisäministeriön pelastusosaston erikoissuunnittelija Heikki Honkanen.
Pelkästään Suomesta on kuluneen vuoden aikana lähtenyt Ukrainaan kaikkiaan yli 80 rekkalastillista erilaisia avustustarvikkeita EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta. Tämän päälle on lahjoitettu noin 50 ajoneuvoa, kuten ambulansseja ja sammutusautoja.
Hus-yhtymän Toivonen kiteyttää avun tarpeen ytimekkäästi.
– Ukrainassa tarvitaan lähes kaikkea, mutta avun tulee olla koordinoitua.