Suomi vetosi tulitauon saamiseksi Idlibiin Haaviston ja Lavrovin tapaamisessa
Venäjä ei aio lopettaa sotilaallista läsnäoloaan Syyriassa, vaan jatkaa taistelua terroristeja vastaan, viestitti maan ulkoministeri Sergei Lavrov tiedotustilaisuudessa Helsingissä.
Syyrian ja varsinkin Idlibin alueen tilanne nousi esiin, kun Lavrov tapasi tiistaina ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.).
Myös presidentti Sauli Niinistö kertoi käyneensä aiheesta vakavan keskustelun Lavrovin kanssa.
Suomen ulkoministerille tarjoutui mahdollisuus välittää laajemminkin Euroopan unionin huoli ihmisten hädästä Luoteis-Syyriassa.
Haavisto kertoi keskustelleensa samana aamuna eli ennen tapaamista EU:n ulkopolitiikasta vastaavan Josep Borrellin kanssa. Borrell oli matkalla Turkin Ankaraan keskustellakseen niin Syyrian tilanteesta kuin maahanmuuttopaineesta.
– Meidän näkökulmastamme se mitä tapahtuu nyt Idlibissä, jossa Syyrian joukot Venäjän tukemana ja Turkin joukot ovat vastakkain, ja jossa noin miljoona pakolaista on näiden tulitaisteluiden puristuksessa, on täysin epäinhimillinen tilanne, Haavisto sanoi.
Suomi vetoaa hänen mukaansa kaikkiin osapuoliin, jotta Idlibiin saataisiin tulitauko ja ihmisille humanitaarista apua.
Venäjän ja Turkin välit ovat kiristyneet pahoin sen jälkeen kun yli 30 Turkin sotilasta kuoli Venäjän tukeman Syyrian ilmaiskussa Idlibin maakunnassa viime viikolla. Venäjä on kiistänyt osallistuneensa iskuun.
Taisteluiden voimistuminen on saanut aikaan humanitaarisen kriisin, jonka seurauksena lähes miljoona ihmistä on paennut kodeistaan. Heidän ei kuitenkaan tämänhetkisten tietojen mukaan ole annettu siirtyä Turkkiin.
Turkki on kuitenkin avannut EU:n vastaisen rajansa turvapaikanhakijoille, eikä enää estä ihmisiä yrittämästä Eurooppaan. Turkki on viestinyt, ettei se pysty huolehtimaan kaikista turvapaikanhakijoista, mutta EU:ssa tilanne on nähty kiristyksenä.
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan ja Venäjän Vladimir Putin tapaavat torstaina. Odotukset tapaamisesta ovat korkealla, sillä myös Erdogan on toivonut tapaamisesta ratkaisua aselevosta.
Lavrov viittasi Idlibin alueen vakauttamisesta jo vuonna 2018 tehtyyn Sotshin sopimukseen. Erdogan ja Putin sopivat tuolloin Syyrian Turkin vastaisen rajan seudulle perustettavasta suojavyöhykkeestä.
Siirtolaiskriisi – tai kansainvaelluksen toinen aalto, kuten presidentti Niinistö kuvasi Ylen haastattelussa maanantaina – nousi esiin myös Lavrovin ja Haaviston keskusteluissa. Lavrov sanoi ymmärtävänsä huolen, jonka tilanne EU:ssa aiheuttaa.
Toinen iso kansainvälinen kysymys, josta Lavrov ja Haavisto keskustelivat, oli Ukrainan tilanne. Haavisto muistutti Suomen olevan täysin mukana EU:n sanktioissa, joita on asetettu vastalauseena Krimin valtauksesta ja epävakauden aiheuttamisesta itäisessä Ukrainassa.
Haaviston mukaan nyt voisi olla otollinen hetki ratkaisujen löytämiseksi, ja hän kertoi kehottaneensa Venäjää käyttämään hetken hyväkseen. Hän kertoi käyneensä loppusyksystä muun muassa Luhanskissa.
– Näin, miten siellä mummot kömpii oikeastaan sieltä rajalinjan yli hakemaan päivittäisiä ruoka-annoksia tai eläkkeitä postista. Tilanne siellä kontaktilinjalla on ollut tavallisten ihmisten kannalta aivan sietämätön.
Lavrov tarttui Haaviston kertomukseen mummoista. Hän totesi Ukrainan entisen presidentin Petro Poroshenkon jättäneen heidät eristyksiin.
Haavisto kertoi miesten keskustelleen laajasti myös ihmisoikeuksista, jolloin Jehovan todistajien tilanne Venäjällä nousi esille.
Jehovan todistajien organisaation toiminta kiellettiin Venäjällä jo vuonna 2017, ja se määriteltiin äärijärjestöksi. Uskontokuntaan kuuluvia on pidätetty, heitä vastaan on tekaistu syytteitä ja määrätty kotiarestiin.
Lavrov ei osoittanut sovittelun henkeä, vaan totesi, että kaikkien maassa toimivien järjestöjen on noudatettava maan lakeja.