Suomi jyräsi sata vuotta sitten sellaiseen jättimenestykseen ettei koskaan – Pariisin olympialaiset muistetaan myös Tarzan-uimarista
Urheilumaailman katseet kääntyvät tulevana kesänä Ranskan Pariisiin, sillä kaupungissa järjestetään kesäolympialaiset.
Edellisistä Pariisin olympialaisista tulee tänä vuonna kuluneeksi tasan sata vuotta. Kaupungissa järjestettiin viiden renkaan mittelöt edellisen kerran vuonna 1924.
Ja niitä kisoja suomalaisten kelpaa muistella. Pariisin vuoden 1924 olympiakisat olivat nuorelle kansakunnalle varsinainen jymypaukku. Tuloksena kaikkiaan 37 mitalia, joista 14 oli kultaisia, 13 hopeisia ja 10 pronssisia.
Vastaavaan Suomi ei ole pystynyt koskaan ennen tai sen jälkeen.
Suurin suomalaissensaatio Pariisin kisoissa oli kestävyysjuoksija Paavo Nurmi.
Häneltä odotettiin paljon jo ennen kisoja. Olihan hän saavuttanut neljä vuotta aiemmin Antwerpenin olympiakisoista 1920 kolme kultaa ja yhden hopean.
Ennen Pariisin kisoja Nurmi juoksi Helsingin Eläintarhan kentällä yhden illan aikana peräti kaksi maailmanennätystä. 1 500 metrin kisan hän kellotti aikaan 3.52,6 ja 5 000 metrin kisan aikaan 14.28,2.
Kahden kisan juokseminen samana iltana ei ollut Nurmelta mikään uhoa puhkuva tempaus, vaan puhdas kokeilu Pariisin kisoja ajatellen. 1 500 metrin ja 5 000 metrin matkojen loppukilpailut juostiin nimittäin Pariisissakin samana iltana.
Kun Pariisin olympialaiset lopulta alkoivat, jätti Nurmi avausmatkan 10 000 metriä väliin. Nurmea säästeltiin ja kisa haluttiin pedata Ville Ritolalle. Lopulta Ritola nappasikin olympiakultaa.
1 500 metrillä Nurmi pääsi vauhtiin. Olympiakulta irtosi kovalla ajalla, joskaan ei ihan maailmanennätysvauhdilla.
Vain tuntia myöhemmin oli 5 000 metrin vuoro. Tässä kisassa Nurmella oli kovina vastuksina Ritola ja Ruotsin Edvin Wide. Puolimatkan jälkeen suomalaiskaksikko kuitenkin jätti Widen taakseen. Maalissa Nurmi tuuletti vähäeleisesti olympiakultaa. Ritola sai hopeaa 0,2 erolla voittajaan.
Kultaa Nurmi saavutti myös raskaassa noin 10,5 kilometrin maastojuoksussa. Suomi varmisti kullan myös maastojuoksun joukkuekilpailussa, jossa Nurmen ja Ritolan ohella juoksi Heikki Liimatainen.
Lentäväksi suomalaiseksi nimetty Nurmi kruunasi Pariisin reissunsa 3 000 metrin joukkuejuoksussa, jossa Suomi sai kultaa. Joukkueessa juoksi Nurmen ohella Ritola ja Elias Katz.
Nurmen saldo Pariisin olympialaisista oli kaikkiaan viisi kultaa. Kisojen jälkeen Suomen valtio tilasi kuvanveistäjä Wäinö Aaltoselta Nurmen näköispatsaan.
Nurmi saavutti yhden olympiakullan ja kaksi olympiahopeaa vielä neljä vuotta myöhemmin Antwerpenin olympialaisissa 1928.
Kaikkiaan hän saavutti urallaan yhdeksän olympiakultaa ja kolme olympiahopeaa. Hän on kaikkien aikojen kolmanneksi menestynein olympiaurheilija uimari Michael Phelpsin ja voimistelija Larysa Latyninan jälkeen.
Pariisissa avattiin aiemmin tänä vuonna Monnaie de Paris -museossa näyttely, jossa Nurmen suoritukset on nostettu erityiseen valokeilaan.
Suomalaismenestys Pariisin olympialaisissa ei kuitenkaan jäänyt vain Nurmen, Ritolan ja heidän tähdittämiensä joukkuejuoksujen varaan.
Olympiakultaa kisoista Suomeen toivat myös Albin Stenroos maratonilla, Jonni Myyrä keihäänheitossa, Eero Lehtonen viisiottelussa sekä Kustaa Pihlajamäki 56 kiloisten vapaapainissa.
Kultamitalisade jatkui kreikkalais-roomalaisessa painissa, jossa Suomi sai kaikkiaan kolme kultaa. Kalle Anttila paini kirkkaimman mitalin 62 kiloisten sarjassa, Oskari Friman 67,5 kiloisten sarjassa ja Edvard Westerlund 75 kiloisten sarjassa.
Suomalaisten hopea- ja pronssimitalistien listat ovat nekin sangen pitkät.
Kotimaassa urheilijat saivat juhlavan vastaanoton, jossa heitä odotti riemukulkue Helsingin kaduilla.
Kisojen menestynein maa oli Yhdysvallat kaikkiaan 99 mitalilla. Kultaisia mitaleita maa sai yhteensä 45.
Isäntämaa Ranska meni mitalien määrässä (38) Suomen edelle, mutta jäi kultamitalien määrässä (13) Suomesta yhden mitalin päähän.
Nurmi ja Ritola olivat kisojen menestyneimmät urheilijat.
Historian lehdille painui myös yhdysvaltalainen uimari Johnny Weissmuller, joka nappasi kisoista kolme kultaa. Saldoaan Weissmuller täydensi miesten vesipallon pronssimitalilla.
Weissmuller jatkoi menestyksekästä uintiuraansa vielä neljä vuotta myöhemmin Antwerpenin olympialaissa, jossa hän saavutti kaksi kultamitalia.
Myöhemmin Weissmuller tuli tunnetuksi Hollywood-näyttelijänä. Valkokankailta hänet muistetaan ennen kaikkea ikonisista Tarzanin rooleistaan.