Suomi jäi vähemmistöön vastustaessaan energiatehokkuusdirektiivin tiukennusta energiaministerien kokouksessa
EU:n energiaministerit ovat saavuttaneet määräenemmistöllä sovun niin sanottuun 55-valmiuspakettiin sisältyvistä energiatehokkuusdirektiivin ja uusiutuvan energian direktiivin tiukennuksista. Suomi vastusti energiatehokkuusdirektiivin tiukentamista, mutta jäi vähemmistöön muun muassa Puolan, Kreikan ja Slovakian kanssa.
Asiasta kertoi elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) kokouksen jälkeen.
– Energiatehokkuusdirektiivineuvottelut olivat pettymys. Me tarvitsemme sähköistymistä ja tämä on vahvasti ristiriidassa sen kanssa. Jatkamme neuvotteluja, että saamme kansallista joustovaraa, Lintilä sanoi.
Lintilän mukaan direktiivi tiukentaa merkittävästi jo nykyisiä energiatehokkuustavoitteita ja energiankulutukseen asetetaan vähimmäistavoitteet.
– Meidän näkövinkkelistä on kestämätöntä, että energiankäytön rajoittaminen estää meitä siirtymästä hiilineutraaliin talouteen, joka perustuu hyvin pitkälle teollisuuden sähköistymiseen ja muun muassa puhtaan vedyn ja sähköpolttoaineiden hyödyntämiseen.
Hän arvioi neuvottelujen alkavan kunnolla vasta Tshekin puheenjohtajuuskauden lopulla ja ratkaisun menevän vähintään Ruotsin kaudelle, joka alkaa tammikuussa 2023.
– Vaikeaa siitä Suomelle tulee, Lintilä ennakoi.
Uusiutuvan energian direktiivin muutosehdotus sen sijaan on Lintilän mukaan edennyt parempaan suuntaan ja Suomi voi kannattaa komission ehdotusta direktiivin muuttamiseksi. Erityisesti bioenergiaan liittyvä sääntely on Suomelle olennaista.
– Bioenergian rooli säilyy keskeisenä meidän energiapaletissa.
Keskustelua energian hinnasta ei Lintilän mukaan vielä avattu.
– Veikkaan, että heinäkuun lopulla on vielä ylimääräinen energianeuvosto, jossa se nousee keskusteluun, hän sanoi.