Suomenmaan kysely: Kolme neljästä keskustaedustajasta kokenut uhkailua
Suomenmaan kysely keskustan kansanedustajille kertoo karua kieltä päätöksentekijöiden kohtaaman uhkaavan käytöksen yleisyydestä.
Kahdestakymmenestä vastanneesta jopa 15 kertoo joutuneensa epäasiallisen toiminnan kohteeksi.
Aiheen arkaluontoisuudesta kielii se, että useampi kaltoinkohdeltu edustaja ei halua tulla tunnistetuksi uutisoinnin yhteydessä.
Kyselyn perusteella uhkailu on pääosin sanallista. Sitä tapahtuu etenkin sosiaalisessa mediassa.
– Kiihkovihreät ja kiihkopersut uhkailevat somessa, Anne Kalmari kertoo.
Mikko Kärnän mukaan herjaaminen verkossa on viikoittaista.
Ari Torniainen kertoo, ettei ole kokenut vakavia tilanteita, vaikka onkin saanut ryöpytystä osakseen.
– Suullista, puhelimella ja sähköpostitse tapahtuvaa tunteiden purkautumista. Ja joskus ihmiset tuntuvat olevan alkoholin vaikutuksen alaisia.
Poliitikkojen kokema uhkailu nousi puheenaiheeksi, kun ex-pääministeri Juha Sipilään käytiin käsiksi Eduskuntatalolla.
Helsingin Keskustanaisten tilaisuutta puolestaan häirittiin rasistisilla solvauksilla. Oulun vihreiden toimisto töhrittiin hakaristillä.
Suomenmaan kyselyssä keskustaedustaja Mikko Kinnunen kertoo joutuneensa kadulla uhkaavan käytöksen kohteeksi.
Hiljattain julkaistusta MTV Uutisten kyselystä kävi ilmi, että keskustan eduskuntaryhmässä on suhteessa eniten uhkailun kohteeksi joutuneita.
Tuolloin 20 vastanneesta keskustaedustajasta 11 oli kokenut uhkailua.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmästä MTV Uutiset sai vastauksen 19 kansanedustajalta, joista yhdeksää oli uhkailtu.
Vastanneista sdp:n, vasemmistoliiton ja rkp:n kansanedustajista noin joka kolmas oli joutunut uhkailun kohteeksi.
Kokoomuslaisista ja kristillisdemokraateista joka neljättä oli uhkailtu ja vihreistä yhtä kuudesta.
Kuntapolitiikka kiinnostaa keskustan eduskuntaryhmässä, sillä vastanneista jopa 16 aikoo ehdolle kevään vaaleissa.
Hanna Huttunen kokee, että lainsäätäjien on ymmärrettävä, kuinka eduskunnan päätökset vaikuttavat käytännössä kuntalaisten arkeen.
– Tiedon on kuljettava molempiin suuntiin kuntien ja eduskunnan välillä.
Hanna-Leena Mattila on samoilla linjoilla.
– Kuntapolitiikassa on hyvä olla mukana, jotta jalat pysyvät maassa eikä tule keksittyä liian innokkaasti uusia velvoitteita, joista on sitten vaikea selviytyä.
Arto Pirttilahti muistuttaa, että kansanedustajat ovat oman maakuntansa ja kuntansa edunvalvojia.
– Asioiden hoitaminen vaatii hyvää yhteistyötä ja verkostoa. Olenkin ollut usein kunta- ja elinkeinoasioiden osalta ”oven avaaja”.