Suomen presidenttiparin valtiovierailu Ruotsiin tihkui turvallisuuspolitiikkaa
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sai puolisonsa Jenni Haukion kanssa Ruotsin valtiovierailulla tiistaina vastaanoton, jonka seremonioista ei puuttunut loistoa ja juhlavuutta. Kuningaskunta pani parastaan ja aurinkoinen sääkin suosi, mutta samalla kun sini- ja keltaristiliput liehuivat Tukholmassa, tehtiin molemmissa maissa painavaa turvallisuuspoliittista historiaa.
Ajankohtaiset asiat nosti esille myös politiikasta sivussa pysyvä kuningas Kaarle XVI Kustaa, joka kertoi hallituksen ja kuninkaan yhteisen konseljin kokoontuneen edellisenä päivänä Kuninkaanlinnassa.
– Ruotsin aikomuksena on nyt liittyä samaan aikaan ja yhteisymmärryksessä Suomen kanssa puolustusliitto Natoon, kuningas sanoi.
Ja ennen kuin päivä oli edennyt Kuninkaanlinnan juhlaillallisiin, oli jo selvinnyt, milloin Nato saa postia Helsingistä ja Tukholmasta. Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson kertoi yhteisessä lehdistötilaisuudessa, että Suomi ja Ruotsi ovat päättäneet jättää jäsenhakemuksensa yhdessä Brysselissä keskiviikkona.
– Olen iloinen, että olemme valinneet yhteisen tien, Andersson lisäsi.
Päivän mittaan selvisi sekin, ettei Niinistö pääse Tukholmasta kotimatkalle, vaan lähtee yhdessä pääministeri Anderssonin kanssa Washingtoniin tapaamaan presidentti Joe Bidenia.
Presidentti Niinistö kertoi yhteisen Yhdysvaltain-vierailun aikataulun varmistuneen vasta edeltävänä päivänä.
– Mutta me olemme joustavia…, Niinistö naurahti.
– …ja kiitollisia, Andersson jatkoi.
Niinistön mukaan Washingtonissa on kiinnostavaa kuulla Bidenin ja kongressiedustajien ajatuksia Yhdysvaltain päätöksentekoaikataulusta Suomen ja Ruotsin hakemusten suhteen.
– Yhdysvallat on tärkeä maa ja jonkinlainen malli muille. Jos (ratifiointi)prosessi on siellä nopea, se auttaa koko prosessia ja sen aikataulua. Se on hyvin tärkeää, Niinistö sanoi.
Turkin vastalauseiden osalta Niinistö ja Andersson uskoivat molemmat, että asiat saadaan ratkaistuksi neuvottelemalla kahden kesken ja monenkeskisesti.
Valtiopäivillä Niinistöltä kysyttiin yhteydenpidosta Venäjän presidenttiin.
– Tällä hetkellä on vähän vaikea nähdä itseään samassa pöydässä presidentti (Vladimir) Putinin kanssa. Luulen, että tämä riittää tästä, Niinistö sanoi.
Niinistö kuvaili Natoon liittymisen syvällisempää merkitystä muistuttamalla, että Suomen identiteetti kansakuntana ja tasavaltana on ollut hyvin läntinen ja turvallisuushakuinen.
– Siinähän ei loppujen lopuksi kovin paljoa muutu, sanoisin tämä puoli identiteetistä vahvistuu (Natoon liittymisellä), Niinistö sanoi.
Yksilötasolla hän arveli monen suomalaisen tuntevan, että turvallisuus olennaisesti lisääntyy Nato-päätöksen myötä. Niinistön mukaan moni lienee tuntenut, että Suomen läntinen yhteys täyttyisi vasta Natoon liittymisen myötä.
– No nyt se täyttyy, Niinistö sanoi.
Sekä Andersson että Niinistö totesivat kaikkien Pohjoismaiden kykenevän yhdessä edustamaan ja edistämään Natossa yhteisiä arvoja sekä kiistojen rauhanomaista ratkaisemista. Mitään pohjoismaista blokkia puolustusliittoon ei kuitenkaan aiota muodostaa.
– Jos sitten halutaan hyvin vakaa ja rauhaa rakastava joukko, jota Pohjoismaat edustavat, leimata blokiksi, niin se on vain myönteistä. Rauhanblokki on aika kova sana, ainakin minun arvoasteikossa, Niinistö lisäsi.