Suomen Pankki puuttuisi ylivelkaantumiseen – Rehn: Kansalaisten velkaantumisessa ei kannata ottaa oppia Ruotsista
Suomen Pankki haluaa puuttua ylivelkaantumiseen, sanoo Suomen Pankin johtokunnan jäsenenä helmikuussa aloittanut Olli Rehn.
Rehn toimii myös Suomen pankkeja ja vakuutuslaitoksia valvovan Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtajana.
Rehnin mielestä ylivelkaantumisen ennaltaehkäisyyn tarvitaan nykyistä parempia välineitä. Käytännössä tiukennukset voisivat tarkoittaa esimerkiksi asuntolainan saamisen ehtojen kiristämistä.
Rehn kannattaa muun muassa ajatusta, jossa lainanhakijan lainanhoitokykyä arvioitaisiin nykyistä enemmän hakijan tulojen perusteella. Hänen mielestään lainanannossa kiinnitetään tällä hetkellä liikaa huomiota lainanhakijan vakuuksiin.
– Kiristykset koskisivat niitä 10-20 prosenttia kotitalouksista, jotka ovat vaarassa ylivelkaantua, Rehn sanoo Suomenmaalle.
Yksi keino puuttua ylivelkaantumiseen olisi positiivisen luottorekisterin perustaminen.
Finanssivalvonta kiinnitti vastikään huomiota siihen, että asuntoluottojen säästövelvoitetta kierretään rinnakkaisilla kulutusluotoilla.
– Rekisteri tarkoittaisi, että ihmisen asuntolaina pankista X olisi pankin Y tiedossa, kun tämä hakisi sieltä kulutusluottoa, Rehn kertoo.
Tällä hetkellä Suomessa luottotietorekisteriin saa tallentaa tietoja vain yksityishenkilöiden maksuhäiriöistä. Rekisteri ei siten erota maksukykyistä lainanhakijaa maksukyvyttömästä.
Positiivisesta luottorekisteristä on puhuttu Suomessa pitkään, sillä vastaava järjestelmä on käytössä monessa muussa Euroopan maassa.
Asiantuntijoiden ehdotukset eivät kuitenkaan ole toistaiseksi edenneet muun muassa finanssialan vastustuksen vuoksi.
Rehnin mukaan Suomen Pankki kannattaa ajatusta ja myös suomalaiset pankit ovat nyttemmin siirtyneet kannattamaan rekisteriä.
Suomalaisten kotitalouksien keskimääräinen velkaantuneisuus on historiallisen korkealla tasolla, 127 prosenttia suhteessa käytettävissä olevaan vuosituloon.
Muihin pohjoismaihin on silti vielä matkaa. Naapurimaa Ruotsissa velkaantumisaste oli viime vuonna keskimäärin 269 prosenttia vuosituloista.
Keskimääräinen velkaantumisaste ei kuitenkaan kerro koko kuvaa. Suomessa velkaantuneisuudessa on huomattavia eroja kotitalouksien välillä.
– Puolet velasta on kotitalouksilla, joilla on velkaa yli kolme kertaa käytettävissä olevan tulonsa verran. Näitä kotitalouksia on noin joka kymmenes kaikista kotitalouksista ja viidennes velkaisista kotitalouksista, Rehn toteaa.
Rehnin mukaan Suomi haluaa välttää velkaantumisasteen nousun pohjoismaiselle tasolle, sillä Ruotsin ylivelkaantuminen uhkaa jo rahoitusjärjestelmän vakautta.
– Ylivelkaantuneiden joukko on Suomessa toistaiseksi pieni. Siihen kannattaa puuttua ajoissa.
Suuri velkaantuneisuus heikentää Rehnin mukaan kotitalouksien kykyä sopeutua maailman talouden vaihteluihin kuten tilanteeseen, jossa talous kehittyykin odotettua heikommin.
Lisäksi velkaantuneet ihmiset eivät ole välttämättä valmistautuneet korkojen nousuun ja sitä myötä kasvaviin lainanhoidon kuluihin.
– Kotitalouksien liiallinen velkaantuminen on ollut yksi rahoituskriisien keskeisimpiä taustatekijöitä, Rehn sanoo.
– Rahoitusjärjestelmän kriiseistä kärsivät aina eniten tavalliset ihmiset. Työttömyys nousee ja varallisuus heikkenee. Sen estämisestä tässä on kyse, hän korostaa.