Suomalaiset syttyivät puurakentamisesta, mutta harhaluulojakin piisaa – Pieni Vesannon kunta otti riskin ja uskalsi panostaa hirsikouluun

Rakentaminen

Kestävää, ympäristöystävällistä, turvallista ja jopa kustannustehokasta. Mutta kärsii edelleen tietyistä myyteistä ja harhaluuloista. 

Siinä tiivistetysti puurakentamisen asema tämän päivän suomalaisessa yhteiskunnassa. Mutta tilanne ja asenteet muuttuvat koko ajan.  

Ympäristöministeriön viime syksynä tilaaman selvityksen mukaan peräti 77 prosenttia suomalaisista suhtautuu myönteisesti tai erittäin myönteisesti julkisten rakennusten, kuten koulujen, päiväkotien ja terveyskeskusten sekä kerrostalojen rakentamiseen puusta.

Lisäksi 69 prosenttia vastaajista toivoo oman kuntansa lisäävän puurakentamista. 

Ministeriö julkaisi samassa yhteydessä myös julkisen puurakentamisen kansalliset tavoitteet.

Niiden mukaan puurakentamisen markkinaosuus kaikesta julkisesta uudisrakentamisesta on 31 prosenttia vuonna 2022 ja nousee 45 prosenttiin vuonna 2025. 

Ohjelmapäällikkö Petri Heinon mukaan tavoitteen taustalla on pyrkimys kohti vähähiilisempää rakentamista. 

– Puu varastoi pitkäksi aikaa hiiltä, ja siksi puurakentaminen on yksi keino vähentää alueellisia päästöjä. Sillä voi myös vaikuttaa alueen työllisyyteen ja rakentamisen laatuun. On tärkeä tieto, että suomalaiset haluavat lisää puurakennuksia, hän toteaa. 

Puurakentamisen kustannukset sen sijaan ovat monille vielä epäselviä. Yli kolmannes kyselyn vastaajista ei osannut ottaa kantaa siihen, onko puurakentaminen hinnaltaan kilpailukykyistä muihin materiaaleihin verrattuna. 

– Rakennusten hintaan vaikuttaa valtavan moni seikka, joten arvioiminen on siksikin hankalaa. Puu on nykyään kuitenkin samalla viivalla muiden materiaalien kanssa, Heino muistuttaa. 

Pieni pohjoissavolainen Vesannon kunta joutui muutama vuosi sitten pohtimaan pitkään ja hartaasti kouluolojaan, kun perinteinen 1960-luvun rakennuskompleksi vaati pikaista uusimista. 

Vaikka kyse oli ilmastointiin liittyvistä ongelmista, niin huhut homekoulusta saivat kunnanhallituksen puheenjohtajan Esko Huttusen mukaan siivet selkäänsä. 

– Kun huhu lähtee liikkeelle, niin sitä ei pysäytä enää mikään. Meidän piti tehdä päätös joko entisen peruskorjaamisesta tai uuden rakentamisesta, hän muistelee. 

Kunnanhallituksen alkuperäinen esitys tiettyjen rakenteiden peruskorjaamisesta kääntyi muutaman vuoden takaisessa valtuustokäsittelyssä jopa hiukan ex tempore ja yllättäen uusiin aatoksiin. 

– Vesannolla asuva valtuutettu, Turun yliopiston tutkijatohtori Tuomas Kuhmonen nosti esiin ajatuksen hirsikoulusta. Esitys sai heti kannatusta ja sen jälkeen koulurakentamista alettiin miettimään uudelta pohjalta, Huttunen toteaa. 

Kouluinvestointi on Vesannon kaltaiselle pienelle 1 900 asukkaan kunnalle merkittävä hanke erityisesti talouden kestävyyden kannalta.  

Puurakentaminen sopii hyvin metsävaltaisen seutukunnan imagoon. Toisaalta uuden hirsikoulun kokonaiskustannukset arvioitiin Esko Huttusen mukaan nousevan lähes 10 miljoonaan euroon. Peruskorjaus tekemällä olisi selvitty puolta pienemmillä kustannuksilla. 

– Meidän pitää aina miettiä, minkälaiseen rakentamiseen ylipäätään on mahdollisuuksia. Veroprosentti (22) oli hilattu jo tappiin, eikä uutta lainaa pystynyt ottamaan ilman että on riski ajautua kriisikunnaksi. 

Neuvottelut Kuntarahoituksen kanssa tuottivat lopulta tulosta niin, että hanke saatiin vietyä toteutuksen asteelle. 

– Pitkä leasing-rahoitus oli tässä tapauksessa oikeastaan ainoa järkevä mahdollisuus. Suunnitelma menee niin, että 20 vuoden päästä olisi enää kolmasosa jäljellä. Vanhusväestön osuus kunnassa on suuri ja sen takia odotamme hartaasti myös sote-ratkaisun tuovan helpotusta tilanteeseen, Huttunen taustoittaa. 

Rakennusvaiheella on entistä suurempi merkitys päästöjen kannalta. Kuvassa Metlan Joensuun tutkimuskeskus. Kuva: Lehtikuva / Jussi Tiainen

Syksyllä virallisesti käyttöön otettu Vesannon yhtenäiskoulu käsittää kaikki asteet alakoulusta aina lukioon saakka. Tällä hetkellä oppilasvahvuus on 150 hengen luokkaa. 

– Ikäluokkien koot ja syntyvyys vaihtelevat, mutta lukion säilyttäminen on pienelle kunnalle melkein elinehto.  

– Naapurikunnista käydään täällä lukiota. Uskomme uuden koulun houkuttelevan kuntaan myös uusia opiskelijoita ja lapsiperheitä. Sijainti Pohjois-Savon ja Keski-Suomen rajapinnassa on hyvä, ja korona-aika on opettanut etätyön mahdollisuuksia, Huttunen mainitsee. 

Puutuoteteollisuus ry:n toimitusjohtaja Matti Mikkola on tyytyväinen siitä, että kunnat ja muut julkiset yhteisöt suhtautuvat puurakentamiseen entistä suopeammin. 

Mielikuvat esimerkiksi hintatasosta ovat hänen mukaansa pikkuhiljaa muuttumassa enemmän totuutta vastaavaan suuntaan. 

– Sama mielikuvavirhe on edelleen vallalla sähköautojen kanssa. Tesloja pidetään vielä tälläkin hetkellä kalliimpina kuin mitä ne todellisuudessa ovat. 

Mikkola korostaa, että rakentamisen hintoja vertailtaessa ei oteta tarpeeksi huomioon suunnittelun ja esivalmistelun osuutta. Rakennusvaiheella on entistä suurempi merkitys myös päästöjen kannalta. 

– Puurakentamisessa esivalmistelun osuus on suurempi. Rakennukset ovat jatkossa niin energiatehokkaita, että rakennusmateriaalien ja rakentamisen päästöjen merkitys kasvaa 70 prosenttiin, hän vakuuttaa. 

Aktiivisimmat puurakentajakunnat ovat Mikkolan mielestä jo sisäistäneet, että puurakennuksen elinkaari on pitkä ja laatu kestävä. 

– Elinkaari on suhteessa samassa mittaluokassa kuin metsien kiertoaika Suomessa. Se tekee raaka-aineiden hankinnan kestäväksi myös pitkällä tähtäimellä. 

Paloturvallisuuden osaltakaan Mikkola ei näe puurakentamisessa mitään ylimääräisiä riskejä muihin materiaaleihin verrattuna. 

– Laaja automaattinen sammutuslaitteisto eli sprinklerit ovat nykyisin puutaloissa lähes itsestäänselvyys. Nyt aletaan ymmärtämään, että suurin merkitys turvallisuuteen on sisustuksella, ei rungon rakennusmateriaalilla, hän iloitsee. 

Vesannon alle 2500 neliön koulukompleksissa tehtiin Esko Huttusen mukaan hieman erilainen ratkaisu paloturvallisuuden varmistamiseksi. 

– Lähinnä sen takia, ettei kukaan oppilas vahingossa laukaise sprinkleriä. Tilat jaettiin maksimissaan 400 neliön palo-osastoihin, joissa kaikissa on omat ilmastointikoneensa. Tällä ratkaisulla ei tule kemikaaleja ilmaan ja puun hengittävä ominaisuus säilyy. 

Juttu on julkaistu alun perin Suomenmaan aikakauslehdessä heinäkuussa 2021. Lehden voit tilata täältä.

Digilehden irtonumeroita voit ostaa täältä.