Suomalaisasiantuntija: Protestiehdokkaiden aika ei ole Ranskassa ohi
Ranskan presidentti Emmanuel Macron varmisti itselleen historiallisen uudelleenvalinnan, mutta protestiehdokkaiden aika ei ole Ranskassa ohi, sanoo akatemiatutkija Timo Miettinen.
Hänen mukaansa ranskalaisten luottamus poliittisiin instituutioihin on eurooppalaisittain verrattain matalaa, joten valtaapitävään luokkaan, ”establishmentiin”, tukeutuvia ehdokkaita haastetaan varmasti myös jatkossa.
Vahvin haaste tulee Miettisen mukaan todennäköisesti jatkossakin oikealta, koska sinne ranskalainen yhteiskunta ja poliittinen kulttuuri ovat viimeksi kuluneiden parinkymmenen vuoden aikana siirtyneet.
– Oikealle nojaavalla ajattelulla on yleisesti Ranskassa enemmän kaikupohjaa, Miettinen Helsingin yliopistosta sanoo.
Euroopassa laajaa helpotusta aiheuttanut Macronin suhteellisen selvänumeroinen torjuntavoitto on Miettisen mukaan vain toinen Ranskan presidentinvaalien tarinoista. Toinen kertomus on se, että 41 prosenttia ranskalaisista oli valmis näkemään Marine Le Penin presidenttinään.
– Hän on kyennyt löytämään reseptin, millä nostaa omaa kannatustaan. On hyvin mahdollista, että Le Pen on vielä viiden vuoden päästä uudelleen ehdolla, Miettinen sanoo.
– Äärioikeistolaisten ehdokkaiden lisääntynyt kannatus on ilmiö, joka pitää ottaa vakavasti, Miettinen lisää.
Macronin päähaastajista sekä Le Pen että toisen laidan eli äärivasemmiston Jean-Luc Melenchon olivat ohjelmissaan hyvin EU-kriittisiä.
Miettisen mukaan Ranskassa koetaan, että EU rajoittaa Ranskan liikkumatilaa talouspolitiikassa ja pakottaa tekemään kipeitä uudistuksia, joita pidetään osin syypäänä taloudellisen epätasa-arvon lisääntymiseen.
– Narratiivi on melko yksipuolinen, mutta sillä on hyvin paljon kannatusta Ranskassa poliittisen kentän äärilaidoilla — EU:n hyödyt taloudellisessa mielessä eivät ole Ranskassa ollenkaan niin selviä kuin muissa maissa, Miettinen sanoo.
Hänen mukaansa Macron pyrkineekin osoittamaan nyt ranskalaisille, ettei EU ole Ranskan taloudelle sellainen uhka kuin hänen vastustajansa ajattelevat.
Kahteenkymmeneen vuoteen Ranskassa ensimmäisenä jatkokaudelle valittu presidentti Macron joutuu seuraavaksi keskittymään kesän parlamenttivaaleihin. Niiden tulos määrittää osaltaan sitä, kuinka tehokkaasti hän voi kesken olevia uudistuksiaan toteuttaa. Perinteisesti voitokas presidentti on saanut Ranskassa enemmistön myös parlamenttiin.
– Jos näin ei kuitenkaan kävisi, niin kyllä se tietysti jonkin verran rajoittaisi Macronin liikkumatilaa uudistuksissa, joita hän pyrkii ajamaan. Mutta tällä hetkellä ei ole kyllä mitään merkkejä siitä, etteikö hän enemmistöä parlamenttiin saisi, Miettinen arvioi.
Hänen mukaansa on mielenkiintoista seurata, millaisen pääministeri Macron vaalien jälkeen itselleen valitsee.
– On puhuttu paljon siitä, että hän pyrkisi löytämään enemmän sellaisen keskustavasemmistolaisen ehdokkaan, mikä hieman laajentaisi Macronin linjaa ja imagoa, Miettinen sanoo.