STTK:n Palola epäilee Ylen asumiskyselyn tuloksia Verkkouutisissa – "mennyttä aikaa haikailevia maalaisromantikkoja"
Toimihenkilöjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palola uskoo, että menneiden aikojen haikailu näkyy Ylen teettämässä kyselyssä (23.7), jossa neljä viidestä haluaa valtion turvaavan palvelut koko Suomen asuttuna pitämiseksi.
– Olisi ollut mielenkiintoista tietää kansan mielipide, jos siltä olisi myös kysytty, kuinka moni olisi valmis maksamaan vuosittain siitä, että koko Suomi pysyy asuttuna, Palola kirjoittaa Verkkouutisissa.
Hän kertoo pohtineensa asiaa joutilaana lomalaisena Etelä-Savon ja Pohjois-Pohjanmaan syrjäkylillä, kaukana ruuhka-Suomen ja pääkaupungin hälinästä.
– En voi välttyä ajatukselta, että kyselyyn vastanneet ovat kaltaisiani, lämpimän kesän lumoissa maaseutuidylliin ihastuneita ja mennyttä aikaa haikailevia maalaisromantikkoja.
Toimettoman kesälomalaisen elämää syrjäkylällä kestää vuosittain korkeintaan kuukauden tai kaksi, Palola toteaa.
Pysyvästi syrjäkylällä asuvan vuodenkierto on aivan toisenlainen, hän huomauttaa.
– Kun lomalaiset ovat palanneet koteihinsa, kirkonkylä on tyhjä ja sen raitti hiljainen.
– Jos satut olemaan ikäihminen ja vailla omaa kulkupeliä, jo syrjäkyliltä kirkolle tuleminen on hankalaa. Nuoria ei näy, sillä suurin osa heistä haluaa ihmisten ilmoille – jos ei pääkaupunkiin tai muihin isoihin kaupunkeihin, niin ainakin seutukaupunkeihin. Näin on ollut viimeiset viisikymmentä vuotta ja näin tulee olemaan jatkossakin – halusimmepa sitä tai emme.
Palola kertoo seuranneensa tiiviisti eri hallitusten toimintaa koko Suomen pitämisessä asuttuna. Palola oli valtion henkilöstöä edustavan Palkansaajajärjestö Pardian puheenjohtaja vuosina 2005–2013.
– Näin hyvin läheltä valtion väen kaavamaisen vähentämisen, joka naamioitiin milloin tuottavuusohjelman, milloin taas vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman nimissä toinen toistaan ylevimpiin tavoitteisiin.
Palolan mielestä on hölmöläisten hommaa, kun ensin tuottavuuden nimissä vähennetään harvaan asuttujen maakuntien luontaisia työpaikkoja ja sitten hyvityksenä tälle pyritään alueellistamaan olemassa olevia työpaikkoja ja siirtämään ihmisiä alueille.
– Olisi korkea aika siirtyä 2000-luvulle ja lopettaa vanhakantainen työpaikkojen alueellistaminen ja siirtyä olemassa olevan työn jakamiseen ja työtehtävien alueellistamiseen, Palola kirjoittaa.
– Tämä tarkoittaisi, että ainakin verovaroilla rahoitettavia julkisen hallinnon työtehtäviä jaetaan uutta teknologiaa hyväksi käyttäen alueille, joissa osaavaa työvoimaa on saatavilla.
Ylen kysely: Neljä viidestä haluaa, että koko Suomi pysyy asuttuna – ja että valtio maksaa viulut