Sote-uudistus ei välttämättä ole täydellinen, mutta tarve on ilmeinen, sanoo tutkija SK:ssa

Hallituksen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen yhteydessä Suomeen luodaan 21 hyvinvointialuetta, jotka ovat käytännössä sote-maakuntia. Sosiaali- ja terveyspolitiikan tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen ei usko, että uudet alueet olisivat vain turha hallintokierros.

– Merkittävällä osalla kuntia on vaikeuksia sote-kustannusten kanssa. Uudistus ei välttämättä ole täydellinen, mutta tarve sille on ilmeinen, Tynkkynen sanoo Suomen Kuvalehdelle.

Alueiden määrää voidaan tutkijan mukaan tarkastella useasta näkökulmasta.

Tynkkynen pohtii, että erikoissairaanhoitoa ajatellen hyvinvointialueet jäävät hieman pieniksi. Toisaalta suuret alueet eivät taas ole ihanteellinen ratkaisu peruspalveluiden näkökulmasta.

– Talouden kannalta taas alueet ovat ehkä jäämässä pieniksi. Kaikissa ei välttämättä ole tarpeeksi veronmaksajia. Ennen viime hallituskautta asiantuntija-arvioissa puhuttiin noin puolta pienemmästä alueiden määrästä. Luulen, että alueiden määrä lähtee pikkuhiljaa vähenemään, Tynkkynen ennakoi.

Uudistuksessa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen siirretään kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille. Tarkoitus olisi, että siirtymä toteutuisi vuoden 2023 alusta.

Uudistus tuo eduskunnassa hyväksytyksi tullessaan myös maakuntaveron. 

– Verotusoikeus on tärkeä seuraava askel, johon hallitus tällä viikolla sitoutui. Sen rinnalla tulisi olla jonkinlainen valtionosuusjärjestelmä, jolla voidaan tasata eroja, Tynkkynen pohtii lehdessä.