Unohdettiinko maaseutu? Keskusta tylytti hallituksen suursuunnitelmaa: "Puheet ja teot täysin ristiriidassa"
Eduskunnan keskustelu maaseutupoliittisesta selonteosta repesi kiivaaksi väittelyksi maaseudun selviytymisestä.
Keskustan edustajat ryöpyttivät hallitusta siitä, että selonteon tavoitteet ja hallituksen harjoittama politiikka ovat täydellisessä ristiriidassa ja syyttivät hallitusta kauniista juhlapuheista samalla, kun käytännön päätökset murentavat elämän edellytyksiä maakunnissa.
Keskustan Vesa Kallio nosti esiin budjettipäällikkö Mika Niemelän viimeaikaiset kommentit hyvinvointivaltion palvelulupauksen uudelleenarvioinnista. Kallion mukaan maaseudun tulevaisuus on uhattuna, jos palveluita, teitä ja tietoliikennettä ei katsota kokonaisuutena.
– Tämä lupaus ei toteudu tälläkään hetkellä käytännössä millään politiikan osa-alueella: ei tiestön, digitalisaation, sotepalveluiden eikä koulutusmahdollisuuksien osalta. Jos näitä ei katsota kokonaisvaltaisesti, maaseudulla ei ole Suomessa tulevaisuutta, Kallio varoitti.
Keskustan Eerikki Viljanen muistutti, että vaikka suuret tiehankkeet etenevät, maaseudun verisuonisto eli yksityistiet on jätetty oman onnensa nojaan.
– Tällä vaalikaudella yksityisteiden avustukset ovat kutistuneet murto-osaan aiemmasta. On erittäin suuri vaara, että kunto rapistuu ja kustannukset tieosakkaille nousevat merkittävästi, Viljanen paheksui.
Samoilla linjoilla oli Markku Siponen (kesk.) joka listasi pitkän listan hallituksen tekemiä leikkauksia pitkän listan: sairaalapäätökset, päivystysten lakkautukset, aluekehitysrahojen leikkaukset ja biokaasuinvestointien vaikeuttaminen.
– Nämä ovat niitä päätöksiä, millä kehitystä on viety väärään suuntaan, Siponen totesi.
Keskustan Anne Kalmari tiukkasi hallituspuolueilta, miksi ne torppaavat opposition esittämät konkreettiset parannuskeinot.
Kalmari listasi keskustan tarjoamia lääkkeitä, jotka eivät ole kelvanneet hallitukselle. Niitä ovat hänen mukaansa erityistalousalueet Itä-Suomen autioitumisen estämiseksi, opintolainahyvitys harvaan asutuille alueille palaaville korkeakoulutetuille, laajakaistatuet etätyön mahdollistamiseksi sekä kotiseutumarkkinamalli paikallisten hankkeiden rahoittamiseksi.
– On aivan ihanaa kuunnella tänään näitä puheenvuoroja, mutta toivoisin samanlaista puhetta silloin, kun on päätöksenteon aika, Kalmari piikitteli.
Myös muu oppositio antoi tiukkaa palautetta. SDP:n Piritta Rantanen muistutti karusta tilastosta: työikäinen väestö maaseudulla uhkaa vähentyä 20 prosentilla vuosikymmenessä. Hän varoitti asuntomarkkinoiden eriytymisestä, joka tekee perityistä kodeista rahallisia rasitteita.
Vasemmistoliiton Jessi Jokelainen vertasi hallituksen ammatillisen koulutuksen leikkauksia ”moukarin iskuun”, joka osuu kovimmin juuri maaseudun nuoriin. Vihreiden Jenni Pitko taas painotti, että elinvoimaa luotaisiin myös luontoarvoja vaalimalla, kuten virtavesiä vapauttamalla.
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) vakuutti hallituksen tunnistavan haasteet. Hänen mukaansa hallituksen keskeinen työkalu on elintarvikemarkkinalain uudistus, jolla pyritään tasapainottamaan kaupan ja tuottajien välistä valtasuhdetta ja parantamaan maatalouden rahavirtoja.