Lukijalta: Kadonneet, vai kadotetut äänestäjät?
Jari Rauhamäki pohti Suomenmaassa 10.9.2025, minne keskustan äänestäjiä on mahtanut kadota.
Etsiskelyyn on kyllä syytäkin, ovathan luvut olleet esimerkiksi kymmenen vuoden tarkastelujaksolla ikävää luettavaa. Aluevaalit olivat jonkinmoinen poikkeus, hetken.
Kun luvut ovat olleet samansuuntaisia, oli kyse sitten kyse ammattiasemasta, ikäluokasta, sukupuolesta tai koetusta luokka-asemasta, niin on siinä ollut ihmettelemisen aihetta.
On ihmetelty tuntematonta keskustaa Visio 2010:ssä, puoluekokouksissa, arvojen määrittelyssä, periaateohjelmissa, monessa muussa julistuksessa, entisten puoluesihteerien kolumneissa ja monessa muussa kirjoituksessa.
Ja on pöyristytty milloin mistäkin. Yrityksestä ei siis ole ollut ainakaan puute. Jokin ei ole osunut kohdalleen.
Äänestäjäthän eivät noita julistuksia lue, ja pahoin pelkään, etteivät kaikki puolueen yli 60 000 jäsentäkään.
Jos lähdetään siitä, että puolueen arvot ovat tekoja, niin mitenkähän äänestäjät ovat kokeneet sen silmiinpistävän hiljaisuuden, kun kyse on ollut muun muassa palkansaajista (noin 2,3 miljoonaa), eläkeläisistä (reilusti yli miljoona) ja työttömät (yli 270 000).
Se hiljaisuus on hyvnkin saatettu kokea puolueen arvojen mukaisena tekona.
Muuan Winston totesi tuolla saarivaltiossa, että politiikassa viikko on lyhyt aika. Vaikka vaaleihin on aikaa vielä melkoisesti, minusta tuntuu, että sinnekin on liian lyhyt aika noiden ryhmien osalta. Ne vaaliohjelmat saatetaan helposti kokea vain ”vaaliohjelmiksi”.
Juha I. Ikonen
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/