Sote-pöytään jaettiin keskustalle mieluisia maakuntakortteja – maakuntiin ensi vaiheessa sote, pelastustoimi ja ensihoito

Hallitusneuvotteluissa mikään ei ole valmista ennen kuin kaikki on valmista, mutta sote-uudistuksen hallinnosta on Säätytalolla jo löytynyt kaikkia tyydyttävä ratkaisu.

Kuten aina sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksessa, myös uuden mallin eteenpäin viemisessä riittää mutkia.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kertoi, että sote-uudistusta on tarkoitus lähteä rakentamaan 18 itsehallinnollisen maakunnan varaan. Samalla on sovittu, että julkinen sektori on pääjärjestäjä ja -tuottaja.

Maakuntamallinen sote-uudistus tietää myös maakuntavaaleja, jos eduskunnan perustuslakivaliokunnan aiempia lausuntoja halutaan noudattaa, arvioi RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson.

Vaalien ajankohdasta ei Henrikssonin mukaan ole vielä tietoa.

Henriksson kertoi Säätytalolla, että maakuntiin aiotaan siirtää myös ensihoito ja pelastustoimi.

Tämä miellyttänee erityisesti keskustaa, jonka yhtenä kynnyskysymyksenä hallitukseen menolle on, että sote-palvelut toteutetaan 18 monialaisen maakunnan pohjalta.

Keskustan Anu Vehviläinen sanoo, että monialaiset maakunnat ovat tavoitteena, mutta niiden tehtävistä ei ole tehty päätöksiä.

– On vain päätetty, että erillinen parlamentaarinen työryhmä arvioi vuoden 2020 loppuun mennessä, mitä tehtäviä kunnilta, kuntayhtymiltä ja valtiolta voitaisiin siirtää maakunnille, Vehviläinen sanoi.

Nopeita käänteitä muista mahdollisista tehtävistä soten, ensihoidon ja pelastustoimen lisäksi ei siis tule.

Vehviläisen mukaan yhteinen näkemys on, että sote-uudistuksen pitää edetä ensimmäisenä.

– Pyritään lainsäädäntötyöhön kohtuullisen nopeasti, Vehviläinen sanoi.

Rinteen ja Vehviläisen mukaan yhteisesti on sovittu, että parlamentaarisesti selvitetään sekä monikanavarahoitusta että maakuntien verotusta.

RKP:n Henriksson sanoi, että rahoituskeskustelu käydään erikseen. Hän ei ottanut kantaa siihen, onko puheenjohtajien pöydässä keskusteltu sote-kustannusten kasvun hillitsemisestä.

– Olemme keskustelleet nyt itse mallista ja miten saamme sellaisen mallin, joka toimii tulevaisuudessa.

Aiemmin keväällä esitellessään omaa sote-malliaan SDP hahmotteli kustannusten vuotuisen kasvun hillitsemistä 0,91 prosenttiin. Rinne arvioi tuolloin, että tämä johtaisi noin 30 vuoden aikana noin 3 miljardin tulevien kustannusten leikkaamiseen.

Vuoden loppuun mennessä selvitetään erikseen pääkaupunkiseudun asema uudistuksessa.

– On sovittu myös siitä, että tämän vuoden loppuun mennessä selvitetään, voisivatko kaupungit ja kunnat toimia myös tuottajina, Rinne kommentoi.

RKP:lle tärkeä kysymys on ollut Vaasan keskussairaalan laajan päivystyksen kohtalo. Henrikssonin mukaan asiaa ei ole käsitelty samassa yhteydessä, jossa soten hallintomallista sovittiin. Henriksson korosti kuitenkin odottavansa, että mahdollisia 18:aa maakuntaa kohdeltaisiin yhdenvertaisesti.

– Se tarkoittaa sitä, että meillä on toimivat palvelut jokaisessa maakunnassa, Henriksson sanoi.

Sosiaali– ja terveysministeriön ylijohtaja Kirsi Varhila tervehtii ilolla Säätytalon hallitusneuvotteluista kantautuneita tietoja sote-uudistuksen hallintomallin ratkaisusta.

– 18 on iso määrä, mutta kaikki mikä menee alle 180:n on selkeä parannus. 18 on hyvä luku jos pienempään ei päästä, mutta nykytilanne on kestämätön, Varhila sanoi STT:lle.

Varhilan mukaan Suomessa on tällä hetkellä noin 180 sote-järjestäjää, jos lasketaan Paras-puitelain mukaiset yhteistoiminta-alueet mukaan. Lain mukaan sote-palveluiden järjestämisvastuu on kunnilla, joita Suomessa on lähes 300.

– Kaikki luvut, jotka tulevat näistä luvuista huomattavasti alaspäin, ovat helpottavia.

Virkamiehet arvioivat jo neljä vuotta sitten valmistuneessa muistiossaan, että hyvä määrä sote-alueita voisi olla joko 5 tai 12.

– Myös 18 alueen kanssa voidaan elää. Se on poliittinen päätös, ja se on selvästi parempi kuin 180, Varhila sanoo.