Soini vahvistaisi EU:ta turvallisuusyhteisönä

Brexit, pakolais- ja eurokriisi, kireät suhteet Venäjään. Luetteloa EU:n ongelmista voisi vielä jatkaa.

Ulkoministeri Timo Soinin (ps.) mukaan koko EU:n tulevaisuus on vaakalaudalla.

– En ole mikään EU:n ihailija, mutta en nauti tästä tilanteesta, Soini sanoi maanantaina Ulkopoliittisen instituutin seminaarissa.

Soini tunnistaa luonnehdinnan itsestään euroskeptikkona, mutta näkee EU:ssa myös niin paljon hyvää, että lista alkaa kilpailla ongelmaluettelon kanssa: järkevästi toimivat sisämarkkinat, terve taloudenpito, sitoutuminen vapaakauppaan, oikeusvaltioperiaate ja niin edelleen.

Soinin mukaan nyt ei kuitenkaan tarvita lisää integraatiota vaan päätösten tekemistä lähellä ihmisiä, joilta on mennyt usko koko unioniin.

Yksi osoitus tästä on brexit-kansanäänestys ja todellinen uhka Britannian erosta EU:sta.

Soini ei halua sekaantua saarivaltion kampanjointiin.

– Enkä kehota eurooppalaisia kollegoitakaan niin tekemään, hän sanoi englanninkielisessä esitelmässään.

Soini puhui pitkään EU:n vahvistamisesta turvallisuusyhteisönä.

Hänen mukaansa monissa vaaleissa on nähty, että kansalaisten mielestä unioni on epäonnistunut tehtävässään rauhan ja vakauden varmistajana.

Soinin mukaan on paradoksi, että EU-kansalaiset ovat menettäneet uskoaan unioniin juuri nyt, kun sen pitäisi olla jäsenilleen entistä tärkeämpi.

Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Kristi Raikin mukaan unionimaat turvautuvat kriisien kärjistyessä miltei refleksinomaisesti kansallisiin ratkaisuihin, koska EU:hun ei luoteta.

Soini kannattaa EU:n ja Naton yhteistyön tiivistämistä. Tämä olisi luonnollista, koska Natolla ja EU:lla on Soinin mukaan yhteinen tavoite: rauha ja vakaus omassa naapurustossa.

Ulkoministerin mukaan EU voisi olla jopa Natoa kokonaisvaltaisempi turvallisuuspoliittinen toimija esimerkiksi hybridiuhissa, koska EU:lla on laajempi keinovalikoima käytössään.

Me voimme toimia strategisemmin ja meidän pitää kehittää päätöksentekoamme.

Ulkoministeri Timo Soini

Kansainvälisesti Soini arvioi EU:n kärsineen tärkeistä toimijoista eniten nykyisen voimapolitiikan paluusta.

28 valtion unioni ei hänen mukaansa voi olla yhtä nopealiikkeinen kuin Venäjän ja Kiinan tapaiset itsevaltaisesti johdetut suurvallat eikä yhtä suunnitelmallisesti toimiva kuin Yhdysvallat.

– Mutta me voimme toimia strategisemmin ja meidän pitää kehittää päätöksentekoamme, Soini sanoo.

Yhteisiä vastauksia hän kaipaa EU:lta muun muassa Venäjän suuntaan.

Suhteiden parantamisen täytyy pysyä lopullisena päämääränä, mutta pallo on Soinin mukaan nyt Venäjän puolella.

– Meidän on pidettävä pakotteet voimassa niin kauan kuin Venäjä rikkoo eurooppalaisen turvallisuuden perusperiaatteita, hän linjasi viitaten Krimiin ja Itä-Ukrainaan.