Sivistysvaliokunnan keskustajäsenet: "Oppivelvollisuusiän korotuksella on tärkeä yhteiskunnallinen viesti"
Sivistysvaliokunnan keskustalaisjäsenet tervehtivät ilolla eduskunnalle tänään annettua esitystä oppivelvollisuusiän korotukseksi 18 ikävuoteen. Uudistuksen tavoitteena on, että jokainen nuori suorittaa vähintään toisen asteen ammatillisen- tai lukiotutkinnon.
Hilkka Kempin mukaan kyseessä on rakenteellisen tason uudistus, joka on merkittävä parannus nuorten ja perheiden arkeen.
– Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi on tehty vuosien varrella paljon töitä, mutta edelleen 15 prosenttia nuorista jää ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa, hän muistuttaa yhteisessä tiedotteessa.
Uudistus auttaa Kempin mukaan paitsi koulupudokkuuteen ja syrjäytymiseen, myös helpottaa osaltaan haastetta saada osaavaa työvoimaa.
– Keskustalle on ollut alusta asti tärkeää, että uudistuksessa nuorten ohjausta ja tukea koulupolun nivelvaiheessa lisätään, hän toteaa.
Oppivelvollisuusiän korotuksella on keskustalaisten mielestä tärkeä yhteiskunnallinen viesti: jokaisesta syrjäytymisvaarassa olevasta nuoresta kannetaan huolta ja heille räätälöidään oma henkilökohtainen koulutuspolku.
Keskusta on pitänyt valmistelun aikana huolta siitä, että uudistuksessa hyödynnetään monipuolisesti erilaisia koulutusmuotoja.
– Opiskelu kohti toisen asteen tutkintoa ja työelämää voi tapahtua lukion ja ammatillisen koulutuksen ohella esimerkiksi kansanopistossa, valmentavassa koulutuksessa tai oppisopimuskoulutuksessa työpaikalla oppien. Uudistuksen myötä vahvistuu nuoren oikeus oppimiseen ja yhteiskunnan velvollisuus huolehtia nuorista ja pitää heidät mukana koulupolulla täysi-ikäisyyteen saakka, sanoo sivistysvaliokunnan jäsen Mikko Kinnunen.
Keskustaedustajien mielestä maksuttomaan toisen asteen koulutukseen siirtyminen onkin merkittävä kädenojennus suomalaisille nuorille ja perheille.
– Monessa kodissa joudutaan venyttämään senttiä, kun jopa tuhansia euroja maksavat oppikirjat, tietokoneet tai kokinveitset pitää maksaa omasta pussista. Pahimmillaan korkeat oppimateriaalikustannukset johtavat jopa opintojen keskeyttämiseen. Tärkeää on tuoda esille myös, että koulumatkatuen kilometrirajaa lasketaan kymmenestä kilometristä seitsemään, toteaa puolestaan Pasi Kivisaari.
Keskustan mielestä oppivelvollisuusiän korotus on käytännöllinen ja arkijärkinen uudistus, sillä keskustelua ei kannata käydä vuosikymmeniä vanhoista ideologista vallihaudoista.
Sivistysvaliokunnan varajäsen Petri Honkonen huomauttaa, että työelämän vaatimukset ovat kasvaneet ja tämän päivän maailmassa on lähes mahdotonta pärjätä ilman toisen asteen tutkinnon tuottamaa osaamista.
– Myös monet taloustieteilijät, kuten Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ja Vesa Vihriälän johtama talouden jälleenrakennustyöryhmä ovat suositelleet oppivelvollisuusiän korotusta. Uudistus vauhdittaa työllisyyttä ja vahvistaa julkisen talouden pitkän aikavälin tasapainoa, Honkonen perustelee.
Varajäsen Hanna-Leena Mattilan mukaan oppivelvollisuusuudistukseen ei pidä suhtautua kuitenkaan ylioptimistisella tavalla.
– Vaikka kyseessä on välttämätön ja tärkeä toimi, on sen rinnalla panostettava perheiden hyvinvointiin, koulupolun varhaisiin vuosiin sekä muihin lasten ja nuorten hyvinvointia vahvistaviin toimiin. Koulutustason nostaminen edellyttää monia rinnakkaisia uudistuksia, shän sanoo .
Jouni Ovaskan mielestä kaikilta käytännön ongelmilta ja haasteilta ei ensimmäisten vuosien aikana tuskin tulla välttymään.
– Kunnille ja koulutuksen järjestäjille on annettava kaikki tarvittava tuki tärkeän uudistuksen toimeenpanossa. Vain yhteisen onnistumisen kautta voidaan jokaiselle nuorelle tarjota parhaat mahdolliset lähtökohdat elämään, hän painottaa.