Sisäministeriö laati uudet ohjeet väestönsuojien käyttöön – oppia otettu myös Ukrainasta

Sisäministeriö julkisti keskiviikkona uudet ohjeet väestönsuojien käyttöön, kunnossapitoon ja pelastussuunnitelmien laadintaan. Ohjeiden uusimiseen oli ryhdytty, sillä tarve oli noussut esille ministeriön aiemmissa selvityksissä.

Uusien ohjeiden on tarkoitus selkiyttää ja yhtenäistää väestönsuojien käyttöönotto- ja käyttösuunnitelmien laadintaa. Lisäksi tarkoitus on tarjota ohjeet säännölliseen kunnossapitoon.

Yhtenä tavoitteena hallitusohjelmassa on vahvistaa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä ja omatoimista varautumista jokaisessa väestöryhmässä.

– Väestönsuojat ovat tärkeä osa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä ja varautumista. Vaikka väestönsuojia ei ole nyt tarve ottaa käyttöön, väestönsuoja on aina pidettävä kunnossa. Kiinteistöjen omistajat voivat vaikuttaa siihen, miten vahva väestönsuojelujärjestelmä meillä kokonaisuutena on, sisäministeriön pelastustoimen yksikön johtaja Pauliina Eskola sanoo tiedotteessa.

Projektipäällikkö Ira Pasi kertoi tiedotustilaisuudessa, että lähestymistavassa on tapahtunut ajattelun muutosta Ukrainan kokemuksien pohjalta.

– Suomalaiset väestönsuojat on rakennettu siten, että siellä voidaan suojautua voimakkailta säteily- ja kaasuvaaratilanteilta. On ajateltu, että siellä voidaan olla suojassa useita päiviä. Ukrainan kokemukset ovat olleet sellaisia, että suojautumistilanteet ovat lyhyitä ja niitä tehdään useammin, Pasi kertoi.

– Perusperiaatteet ja suojautumismalli meillä ovat edelleen täysin samat, jotka on suunniteltu 70 vuotta sitten.

Ministeriö painottaa, ettei väestönsuojia otettaisi yllättäen käyttöön eikä sotilaallista uhkaa kohdistu tällä hetkellä Suomeen.

Pasin mukaan Suomeen on haettu oppia suojautumisesta Ukrainasta. Ukrainassa pyritään jatkamaan elämää mahdollisimman normaalisti poikkeustilanteista huolimatta.

– Käydään töissä, koulussa, kaupoissa ja jatketaan myös harrastuksia. Suojautuminen tapahtuu käytännössä aina siellä, missä hälytyksen hetkellä oleskellaan. Jokainen hyödyntää useita eri suojautumispaikkoja, mutta yhtä kerrallaan. Ukrainassa on nähty, että varoituksen ja vaaran välillä on hyvin vähän aikaa, Pasi sanoo.

Pasin mukaan tällaisissa tilanteissa on vältettävä ulkona liikkumista ja suojauduttava nopeasti siellä, missä sillä hetkellä on.

– Jos lähellä, näköetäisyydellä, ei ole väestönsuojaa, on suojauduttava sisätiloihin, Pasi lisää.

Väestönsuojista, suojautumisesta ja varautumisesta poikkeuksellisiin tilanteisiin on hyvä tuntea perusasiat etukäteen. Kaikkien ei kuitenkaan tarvitse tuntea väestönsuojan yksityiskohtaista toimintaa. Omaa osaamista voi parantaa esimerkiksi tutustumalla kiinteistön ohjeisiin.

– Varautuminen on kansalaistaito, jokainen varautuu omien voimavarojensa mukaan. Perustieto väestönsuojista, suojautumisesta ja erilaisiin häiriötilanteisiin varautumisesta on hyödyllistä kaikille, Eskola sanoo.

Suomessa on noin 50 500 väestönsuojaa. Niistä 80 prosenttia on yksityisessä omistuksessa, ja ne ovat esimerkiksi asuintaloissa tai toimistoissa. Noin 20 prosenttia väestönsuojista on julkisessa omistuksessa, ja ne sijaitsevat esimerkiksi sairaaloissa tai kouluissa. 0,2 prosenttia väestönsuojista on kalliosuojia, joita on alle 100.