Sisäilmaongelmat puhuttavat eduskuntaa – "Kuinka on mahdollista, että maailman puhtaimmasta ulkoilmasta syntyy epäpuhdasta sisäilmaa?"

– Kuinka on mahdollista, että maailman puhtaimmasta ulkoilmasta syntyy epäpuhdasta sisäilmaa, keskustan Petri Honkonen kysyi tiistaina eduskunnan sisäilmakeskustelussa.

– Ruuan kylmäketju ei saa katketa, mutta miten on rakentamisen kuivaketjun kanssa, kokoomuksen Timo Heinonen ihmetteli.

– Rakentamisessa on paljon tekemistä suunnittelussa toteutuksessa, rakentamisessa, kunnossapidossa, käytössä ja puhdistamisessa, keskusta Mirja Vehkaperä tiivisti.

Olavi Ala-Nissilä (kesk.) ja Eero Heinäluoma (sd.) peräänkuuluttivat sisäilmaongelmien vastuukysymysten selvittämistä.

Eduskunnassa käynnistyi keskustelu Terveiden tilojen vuosikymmen -toimenpideohjelmasta, joka julkaistaan joulukuun puolivälissä.

Ohjelman tavoitteena on julkisiin tiloihin liittyvän terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Eduskunnan tarkastusvaliokunta on edellyttänyt hallitukselta toimia sisäilmaongelmiin liittyvän tilanteen parantamiseksi.

Tarkoituksena on ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk.) mukaan seuraavien kuukausien aikana kuulla mahdollisimman laajalti kuntia, eri sidosryhmiä ja kaikkia, joita julkisen rakennuskannan kunto ja sisäilmaongelmat koskevat ja kiinnostavat.

– Sen jälkeen viimeistelemme ohjelman toimeenpanoa varten, joka alkaa keväällä 2018.

Tähtäin on vuodessa 2028, jolloin oppilaitokset, päiväkodit, hoitolaitokset ja muut julkiset rakennukset ovat terveelliset ja turvalliset käyttää.

Sisäilmasta kärsiviä autetaan ja tuetaan Tiilikaisen mukaan muun muassa vahvistamalla neuvontaa sekä ihmisille suoraan että heitä auttaville.

– Sisäilmasta sairastuneiden tilanteen tukemiseksi tarvitaan työtä hoitopolkujen sujuvoittamiseksi itsehoidosta perusterveydenhuoltoon, erikoissairaanhoitoon ja kuntoutukseen, Tiilikainen totesi eduskunnassa.

Myös sisäilmasta kärsivien sosiaaliturvassa on ministerin mukaan vielä selvittämistä, jotta mahdolliset puutteet tunnistetaan ja korjataan.

Sisäilmaongelmien yleisimpiä syitä ovat edelleen kosteus- ja homevauriot, ilmanvaihto-ongelmat sekä lämpötila- ja veto-ongelmat, jotka vaivaavat ikääntyvää rakennuskantaa.

Yli puolet kunnista ilmoittaa edelleen sisäilmaongelmien olevan ratkaisematta. Suuri osa sisäilmaongelmaisista altistuu koulu- ja päiväkotirakennuksissa. Hallituksen toimenpide-ehdotukset painottuvatkin julkisiin rakennuksiin.

Tiilikainen totesi, että sisäongelma on laaja ja siksi tarvitaan myös laaja-alainen käsittely.

– Tavoite on, että jo sairastuneet ihmiset saisivat asiallisen hoidon ja mahdollisimman harva enää ei sairastuisi.

Kuntia ministeri kannusti kartoittamaan kiinteistöjen kunnon jo ennen kuin ongelmia on ilmennyt.

Tiilikainen muistutti, että kunnat ovat vastuussa kiinteistöistään, eikä valtion avustuksia kunnostuksiin ole luvassa.