Kirja: "Suomi on täynnä tumpeloiden suunnittelemia ja toheloiden rakentamia taloja" – asiantuntija vaatii rangaistuksia virheellisestä rakentamisesta
”Suomi on täynnä tumpeloiden suunnittelemia, toheloiden rakentamia, typerysten tarkastamia ja sinisilmäisten hölmöjen asuttamia rotiskoja, joita sanottiin taloiksi ja joista maksettiin kolmenkymmenen vuoden lyhennykset, mutta josta idyllin ja perherauhan sijaan sai keuhkonsa kipeiksi, ihonsa vereslihalle, mielenterveytensä raunioiksi ja perheonnensa historiaan.”
Oululainen Pekka Aittakumpu piirtää Home sweet home -kirjassaan (Arktinen Banaani 2017) surullisen kuvan suomalaisesta rakentamisesta ja asumisesta.
”Mummolan tuoksuinen” talo saattaakin olla homepesä.
Aittakummun romaanissa kuvitteellisen Rajalan perheen omakotitalo paljastuu homepesäksi. Perheenjäsenet oireilevat, ja lopulta isä jää yksin asumaan hometaloa, kun äiti ja lapset muuttavat turvallisempaan kotiin.
Perhe joutuu myös taloudellisesti tiukille. Mitä tehdä talolle: Kuka korvaa virheet? Mikä on myyjän vastuu? Onko muuta keinoa kuin purkaa talo alkutekijöihinsä?
Suomen rakennuskantaan kuuluu noin 1,45 miljoonaa rakennusta, joista asuinrakennuksia on 85 prosenttia ja muita rakennuksia 15 prosenttia.
Merkittäviä kosteus- ja homevaurioita Suomessa on runsaasti. Vuonna 2012 julkaistun eduskunnan tarkastusvaliokunnan raportin mukaan niiden esiintyvyys pien- ja rivitaloissa on 7–10 prosenttia, kerrostaloissa 6–9 prosenttia, kouluissa ja päiväkodeissa 12–18 prosenttia, hoitolaitoksissa 20–26 prosenttia ja toimistoissa 2,5–5 prosenttia kerrosalasta.
Julkaisun mukaan merkittävästi vaurioituneissa rakennuksissa asuu pien- ja rivitaloissa 221 000–443 000 ja kerrostaloissa 103 000–154 000 ihmistä.
Homevaurioisissa kouluissa ja päiväkodeissa toimii 172 000–259 200, hoitolaitoksissa 36 000–46 800 ja toimistoissa 27 500–55 000 ihmistä.
Homevaurioisissa kouluissa ja päiväkodeissa toimii 172 000–259 200 ihmistä.
Hallitus on käynnistänyt Terveiden tilojen vuosikymmen -toimenpideohjelman, joka tuodaan eduskuntaan syksyllä pääministerin ilmoituksella.
Toimenpideohjelmaa ja sen valmistelun etenemistä käsitellään hallituksen strategiaistunnoissa.
– Sisäilmaongelmat ovat meidän yhteinen asiamme. Ongelmat heijastuvat ja näkyvät yhteiskunnassa ja ihmisten hyvinvoinnissa: esimerkiksi sairauspoissaoloina, työhyvinvointikysymyksinä ja vaikutuksina kansantalouteen. On tärkeää, että asiasta käydään laajaa ja avointa keskustelua oikean tiedon perusteella, pääministeri Juha Sipilä (kesk.) totesi toimenpideohjelman julkistustilaisuudessa kesäkuun alussa.
Asumisterveysliitto AsTe ry.:n toiminnanjohtaja Hannele Rämö toivoo, että toimenpideohjelman laatimisesta ei tule jälleen yksi toiveiden tynnyri ja että myös ihminen ja asukas muistetaan.
Rämö sanoo suoraan, että vuosikymmenten aikana määrärahoja on kierrätetty kymmeniin selvityksiin, mutta asukas ei ole niistä hyötynyt.
Vuosikymmenten aikana määrärahoja on kierrätetty kymmeniin selvityksiin, mutta asukas ei ole niistä hyötynyt.
Ensimmäiseksi Rämö haluaa, että maakäyttö- ja rakennuslaissa sanktioidaan virheellinen ja epäterve rakentaminen. Toimenpideohjelmaan olisi syystä sisällyttää myös selvitys siitä, mitä sairauksia virheellisesti rakennetuissa asunnoissa ja tiloissa oleminen aiheuttaa.
Rämön mukaan rakentaminen on jälleen kääntynyt huonompaan suuntaan. Rakentamisessa ja korjausrakentamisessa isännätöntä rahaa suurin piirtein lapioidaan maakuoppaan vailla minkäänlaisia vastuita.
Hartiapankkirakentaminen on parantunut, mutta avaimet käteen -kohteissa esiintyy ongelmia. Alle vuoden ikäisissä asunnoissa on kemiallisia päästöjä ja kosteusvaurioita. Asukkaan kontolle jää näyttää, että jotakin on varmasti vialla.
Ongelmia on Rämön mukaan esimerkiksi loft-tyyppisissä varasto- ja teollisuusrakennuksista asunnoiksi muutetuissa kohteissa. Rakennuksen alla saattaa olla pilaantunutta maata ja ulkoseinämateriaaleissa ongelmia.
Asukkaan kontolle jää näyttää, että jotakin on varmasti vialla.
Home- ja sisäilmaongelmien käsittelyä leimaavat eripuraisuus, välttely ja viivyttely. Ongelman uhreiksi joutuneet eivät mielellään kerro kokemuksistaan nimellään ja kasvoillaan.
Nenä vuotaa, yskittää, silmät punoittavat, ääni on maassa. Päätä särkee, väsyttää ja koko perhe kärsii kurkkuoireista sekä tukkoisesta nenästä.
Kun oireet pitkittyvät, aikuisten poissaolot töistä lisääntyvät, lapset ovat kiukkuisia ja heillä on erilaisia infektioita, kuten korva- ja poskiontelon tulehduksia, pitäisi hälytyskellojen Hannele Rämön mukaan soida.
Työterveyshuollon professori Tuula Putus Turun yliopistosta huomauttaa, että ongelmat ovat usein päässeet pahenemaan turhan pitkälle myös siksi, että eri osapuolilla ja jopa saman alan asiantuntijoilla on hyvin erilaisia ja täysin vastakkaisiakin näkemyksiä kosteusvaurioista ja niiden aiheuttamista terveysriskeistä sekä ongelmien ratkaisusta.
Kun oireet pitkittyvät, aikuisten poissaolot töistä lisääntyvät, lapset ovat kiukkuisia ja heillä on erilaisia infektioita, pitäisi hälytyskellojen soida.
Rakennusinsinööri, toimitusjohtaja Mikko Kurtti muistuttaa, että rakennus on monimutkainen tekninen kokonaisuus, mutta kukaan ei näytä vastaavan käytöstä ja huollosta.
– Autojen huolto-ohjeita kyllä noudatetaan, Kurtti heittää.
Normien mukaan rakennukset suunnitellaan tasalämpöisiin olosuhteisiin, joissa sisäilma on noin 21 astetta ja ilmanvaihto pidetään päällä kaiken aikaa. Kurtin mukaan ongelmista iso osa poistuisi, jos käyttäjät huolehtisivat edes näistä kahdesta perusasiasta.
– Betoniriepu ei ymmärrä kuivua kuin vuorokauden vuorokaudessa, vaikka kaikki työntekijät tekisivät kolmivuorotyötä, Kurtti antoi huhtikuussa Kauppalehden mielipidekirjoituksessa pyyhkeitä omalla alalleen, rakennusteollisuudelle.
