Onko savusaunominen sama asia kuin vetäisi pari röökiä? – Näin sanoo tutkija
Savusaunan leppeät löylyt ovat monelle keskikesän juhlan erityinen kohokohta. Pitkään lämmitetyt kiuaskivet tarjoavat mahdollisuuden kunnon rentoutumiseen.
Ja vieno savunhaju, se kuuluu asiaan.
Mutta kuinka turvallista savusaunominen on hengityselimille? Voiko voimakkaassa savunhajussa piillä jotain sellaisia pitoisuuksia tai kaasuja, jotka eivät ole hyväksi ihmisen terveydelle?
Miten raskaana olevat tai lapset? Kannattaako heidän mennä savusaunaan?
Niitä kysymyksiä ei välttämättä tee mieli pohtia juuri juhannuksena. Aiemmista tutkimuksista kuitenkin tiedetään, että normaaleissa puusaunoissakin voi olla yllättävän paljon erilaisia pitoisuuksia.
Joten on tarpeen kysyä, miten on savusaunojen laita.
Ei kuitenkaan ole helppoa löytää tutkimustietoa savusaunojen pitoisuuksista.
– Viimeisimmät tutkimustulokset löytyvät 1980-luvulta, naurahtaa tutkimusjohtaja Jarkko Tissari Itä-Suomen yliopistosta.
Tissari on tutkinut paljon normaalien puusaunojen päästöjä ja ympäristövaikutuksia. Hän suostuu kommentoimaan savusaunojen pitoisuuksia yleisellä tasolla, normaaleihin saunoihin liittyvän tutkimustiedon pohjalta.
– Korostan, että en väitä asian olevan mittausten perusteella juuri näin, koska sellaista tutkimustietoa ei savusaunoista ole.
Huoleen ei kuitenkaan ole syytä, Tissari tiivistää keskeisimmän näkemyksensä asiasta.
Hänen mukaansa savusaunoissa ei pitäisi olla kovin suuria määriä savua tai erilaisia kaasuja, jos savusauna on lämmitetty sillä tavalla, miten se yleensä lämmitetään.
Savusaunaa lämmitetään yleensä monta tuntia. Saunatila toimii eräänlaisena savupiippuna lämmityksen ajan ja savu kulkeutuu tuuletusaukkojen ja oven kautta ulos.
Tulen annetaan sammua kokonaan ennen saunomista. Tuhkatkin kerätään yleensä pesästä pois. Tissarin käsityksen mukaan saunat myös tuuletetaan hyvin ennen löylyihin menemistä. Häkälöylytkin heitetään.
– Saunoessa kiukaassa ei ole enää mitään palavaa tai kytevää, joten savua tai kaasuja ei pitäisi olla enää kovin suuria määriä.
Savun haju saunaan kuitenkin jää. Sen Tissari arvelee tulevan ennen kaikkea saunan seiniltä.
Savusaunan seinät ovat usein mustat. Tissarin mukaan seinille kertyy lämmitystavan vuoksi tuhkaa ja nokea. Siksi savusaunoissa ei suositella seiniin nojaamista, ettei iho sotkeennu.
Tuhkaa ja nokea saattaa myös irtoilla seiniltä. Tissarin mukaan juuri nämä suuret hiukkaset ovat syy siihen, että joillekin savusauna saattaa aiheuttaa esimerkiksi hengitystieoireita.
– Varsinkin astmaatikot ja muuten herkästi oireilevat ihmiset voivat saada siitä jonkinlaisia reaktioita. Jos tulipesässä on palavaa ainetta, palamiskaasut pääsevät tietenkin saunailmaan ja voivat aiheuttaa oireita kelle tahansa.
Jotkut ovat saattaneet kuulla vertauksen, että savusaunominen on sama asia kuin polttaisi 1–2 tupakkia. Sen vuoksi savusaunominen ei olisi suositeltavaa lapsille tai raskaana oleville.
Tissarin mukaan väitteessä ei ole perää.
– Sanoisin, että se on vahvasti liioiteltu. Tupakassa myrkkyjä menee suoraan keuhkoihin filtteristä huolimatta, savusaunassa ei missään määrin puhuta samanlaisista savumääristä tai myrkyistä.
Tissarin mukaan lasten ja raskaana olevien on turvallista saunoa savusaunassa satunnaisesti. Säännöllistä savusaunomista sen sijaan kannattaa pohtia tarkkaan.
– Jos juhannuksena on savusauna tarjolla, niin ei siitä mitään vaaraa ole. Mutta tällaisten herkempien väestöryhmien kannattaa aina miettiä kaikenlaista turhaa altistumista ilman epäpuhtauksille, joten savusaunominen toistuvasti ei välttämättä ole järkevää.
Tissari kuitenkin korostaa, ettei hän ole terveysalan asiantuntija. Suositusten antaminen savusaunomisen välttämisestä on aivan muiden kuin hänen tehtävänsä.
Suomenmaa kysyi asiasta myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL), mutta sieltä ei haluttu kommentoida asiaa, sillä tutkimustietoa pitoisuuksista on niin vähän.
Tissarin mukaan saunassa olevien pitoisuuksien haitallisuuden riskiarviointi on hyvin monimutkaista. Haittavaikutukset ovat usein hyvin yksilöllisiä ja ne riippuvat monista tekijöistä.
– Sitäkään ei sovi unohtaa, mitä muita terveyshyötyjä saunomisella on ihmiselle. Se on aina hankala sanoa, missä se haitallisuuden raja sitten menee.
Tissari myös painottaa, ettei normaalissakaan saunassa saunominen ole mitään päästötöntä tai hengitysilmaltaan puhdasta touhua, vaikka moni saattaisi niin luulla.
Omissa tutkimuksissaan hän on havainnut, että normaaleissa puulämmitteisissä saunoissa pitoisuudet voivat nousta yllättävänkin korkeiksi.
– Jos saunassa on koko ajan palava tuli, niin jokaisella luukun aukaisemisella sieltä tupsahtaa savua saunaan. Kiuas myös itsessään tuottaa erilaisia hiukkasia lämmetessään.
Tissarin mukaan päästöjen määrään voi vaikuttaa paljon omalla toiminnalla.
Sisäilman kannalta tärkeää on etenkin se, kuinka hyvin kiuas vetää. Mitä enemmän savuja poistuu piipun kautta taivaalle, sitä vähemmän niitä jää saunatilaan. Myös saunan hyvä ilmanvaihto helpottaa tilannetta.
Puut kannattaa asetella uuniluukussa mahdollisimman perälle, pois luukun suulta. Tuhkaluukku kannattaa tyhjentää joka saunomiskerran jälkeen.
Saunaa ei kannata myöskään lämmittää hehkuvan kuumaksi. Mitä punaisempana kiuas hohkaa, sitä enemmän ilmassa on pitoisuuksia.
– Maltillinen lämmitys ja kunnon veto ovat tärkeimpiä. Uuniin kannattaa aina lisätä muutama kalikka kerrallaan. Näihin asioihin kannattaa ihan oikeasti kiinnittää huomiota.