Sipilän hallitukselle luvassa turbulenssia myös ensi vuonna

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ensimmäinen puolivuotiskausi oli poikkeuksellisen turbulentti, kun sitä leimasivat työmarkkinajärjestöjen kanssa käyty vääntö yhteiskuntasopimuksesta ja hallituksen kriisin partaalle ajanut sote-uudistus.

Kolmanneksi suureksi kysymykseksi nousi alkusyksyllä mittavaksi kasvanut turvapaikanhakijoiden virta Suomeen.

Nämä kolme teemaa hallitsevat kotimaan politiikan asialistaa myös ensi vuonna, eikä uudesta vuodesta näytä tulevan yhtään päättyvää vuotta helpompi, politiikantutkijat ennustavat.

Helsingin yliopiston valtio-opin professorin Jan Sundbergin mielestä hallitus saa osin syyttää itseään tiensä kuoppaisuudesta.

Sundbergin mukaan lakien ja valtiovallan muiden toimien valmistelu on Suomessa nykyisin luvattoman kehnolla tasolla, kun esimerkiksi komiteamietinnöistä on luovuttu.

– Se, mitä tulee valtiokoneistosta ulos, on hyvin huonolaatuista. Tämä tulee aiheuttamaan paljon ongelmia erityisesti sote-uudistukseen liittyen, Sundberg ennustaa.

Sipilän hallituksen lippulaivahanke on historiallisestikin käänteentekevä sote-uudistus, joka vuosien vääntämisestä huolimatta on edelleen aika lailla alkutekijöissään.

Hallituksen kunnianhimoisena tavoitteena olisi saada uusi sosiaali- ja terveydenhuoltolaki lausuntokierrokselle ensi huhtikuussa, mutta monien mielestä jättihankkeen aikataulu on epärealistinen.

– Jos menneisyyden perusteella voi yhtään ennustaa tulevaa, voi sanoa, että lausuntokierros todennäköisesti lykkääntyy. Onko sote-uudistuksessa yksikään deadline tähän mennessä pitänyt, Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo kysyy.

Hiilamon mukaan eniten harmaita hiuksia uudistuksessa aiheuttavat sen rahoitusmalli ja itsehallintoalueiden rooli sekä kansalaisten valinnanvapaus palveluiden suhteen.

Aikatauluepäilyksistään huolimatta Hiilamo uskoo hallituksen tavoitteeseen, että sote-uudistus saadaan voimaan vuoden 2019 alusta alkaen.

– Koko uudistuksen toteutuminen vaarantuu, jos tässä ei onnistuta. Kevään 2019 vaalien jälkeinen uusi hallitus saattaa ajatella sote-asioista ihan eri tavalla.

Jos sote-uudistuksen kanssa tulee hankaluuksia, helppoa ei ole työmarkkinarintamallakaan.

Hallituksen kilpailukykypaketti – jota myös pakkolaeiksi kutsutaan – voi toteutuessaan johtaa syksyllä erittäin vaikeaan neuvottelukierrokseen ja mittavaan työtaistelujen aaltoon.

Tämän välttämiseksi saattaa jo muutamaan kertaan kuopattu yhteiskuntasopimus nousta jälleen kerran haudastaan, politiikantutkijat arvioivat.

Turvapaikanhakijat pysyvät niin ikään takuuvarmasti vahvasti esillä politiikan agendalla, vaikka Suomeen saapuvien hakijoiden määrä kääntyikin loppuvuodesta laskuun.

Kuumaksi perunaksi turvapaikkakeskustelussa voi nousta esimerkiksi tuhansien kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden palauttaminen. Esimerkiksi Irak – josta Suomeen on tullut kaikista eniten turvapaikanhakijoita – suostuu ottamaan vastaan vain vapaaehtoisesti maahan palaavia, ei pakolla palautettavia.

Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Erkka Railo muistuttaa, että politiikan ensi vuoden asialistan ennustaminen kuluneen vuoden tapahtumien pohjalta on hyvin epävarmaa touhua.

– Vuosi sitten ei monikaan olisi osannut aavistaa, kuinka suureksi kysymykseksi turvapaikanhakijat tänä vuonna vielä nousevat. Aina voi tapahtua, ja usein tapahtuukin, jotain yllättävää, joka pistää asialistan kokonaan uusiksi, Railo sanoo.