Sipilä: Suomi tutkii, mitä operaatioesikunta tarkoittaa – ei vielä kantaa

Suomi haluaa tutkia huolella, mitä EU-komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin ehdotus EU:n yhteisestä operaatioesikunnasta käytännössä tarkoittaa, sanoo pääministeri Juha Sipilä (kesk.).

Suomi kannattaa sinänsä EU:n puolustusyhteistyön syventämistä monessa asiassa.

– Suomi on esittänyt yhdessä Ranskan kanssa, että on paljon asioita, joissa voidaan mennä syvemmälle puolustus- ja turvallisuusyhteistyössä. Juncker puhui esimerkiksi sotilasalalle liittyvän tutkimuksen lisäämisestä, ja sitä on myös Suomi ehdottanut, Sipilä sanoo.

Pääministerin mukaan operaatioesikunnassa on kyse sekä kriisinhallinnasta että sotilaallisesta yhteistyöstä.

– Naton päällekkäisorganisaatiota ei tavoitella. On paljon alueita, joissa EU pystyy tiivistämään yhteistyötä.

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen (kesk.) ei myöskään usko päällekkäisiin esikuntatyyppisiin organisaatioihin Naton kanssa.

– Ei se ole varmastikaan järkevää.

Vanhanen kertoi, että noin 12 vuotta sitten perustuslaillisen sopimuksen neuvotteluissa Nato teki äärimmäisen selväksi, että sen tyyppistä ei saa syntyä.

– Vaikka britit olivat silloin kärjessä (vastustamassa), oli siellä paljon muitakin maita, jotka pitävät tästä Naton kannasta tiukasti kiinni.

– Aihepiiriä on pidetty esillä Saksan ja Ranskan yhteistyössä, mutta ne eivät ole menneet päällekkäin Naton kanssa, Vanhanen sanoi keskustan aamutilaisuudessa medialle.

Vanhasen mukaan myös Juncker oli hakenut mallin, joka ei mene päällekkäin Naton esikuntatyön kanssa.

– Hän puhui siviili- ja sotilasesikunnasta. Hyvä avaus, joka voisi mennä läpi, Vanhanen viestitti myöhemmin

Puolustusministeri Jussi Niinistön (ps.) mielestä yhteisen esikunnan perustaminen voisi olla perusteltu EU:lle.

– Mutta toisaalta, mitä Nato-maat sanovat, kannattavatko ne päällekkäisten rakenteiden rakentamista, Niinistö pohti eduskunnassa.

Ulkoministeri Timo Soini (ps.) ei pidä esikunta-ajatusta ajankohtaisena.

Hänen mielestään tärkeämpää olisi nyt keskittyä olemassa oleviin ulko- ja turvallisuuspoliittiisiin kriiseihin muun muassa Ukrainassa ja Turkissa.