Sipilä lupasi 200 miljoonaa euroa perhevapaisiin ensi kaudella – EK aloitti pääministeritentit

Keskusta on valmis laittamaan tuntuvan summan perhevapaauudistukseen ensi vaalikaudella. Asia tuli selväksi puoluejohtajien ensimmäisessä eduskuntavaalitentissä, jonka järjesti Elinkeinoelämän keskusliitto EK.

– Meidän arviomme mukaan hyvä perhevapaauudistus tulee maksamaan noin 200 miljoonaa euroa, ja siihen meillä on seuraavalla kaudella varaa, keskustan puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä sanoi.

Tentin aluksi ensi vaalikauden pääministeriehdokkailta kysyttiin perhepoliittisia toimia, jotka auttaisivat parantamaan syntyvyyttä.

Sipilän mielestä perhevapaauudistusta on katsottu liian usein työmarkkinoiden ja työllisyysasteen näkökulmasta. Katse pitää kääntää lasten ja perheiden sekä perheiden valinnanvapauden näkökulmaan, hän korosti.

– Se on paljon tärkeämpi asia kuin se, jos työllisyysaste nousee 0,02 prosenttiyksikköä tällä uudistuksella.

Sipilän mukaan perhevapaauudistuksen pitää olla seuraavalla kaudella osa perhepakettia, jossa on muitakin toimia.

Sipilä toivoi elinkeinoelämän vaikuttavan asenteisiin niin, että isätkin voivat pitää perhevapaita. Hän toivoi elinkeinoelämän poistavan myös epävarmuutta toimeentuloon liittyen.

– Älkää tehkö niin paljon määräaikaisia työsopimuksia vaan tehkää talkoot elinkeinoelämässä, että tehdään vakinaisia työsopimuksia, Sipilä kehotti.

Sipilä piti kannatettavana ajatuksena kristillisdemokraattien esittämää lisätonnia vauvan saajille.

Puheenjohtaja Sari Essayah (kd.) sanoi, että tuhat euroa maksettaisiin ensimmäisen lapsilisän yhteydessä. Hän arvioi sen maksavan valtiolle 50 miljoonaa euroa.

– Tarvitaan monipuolista perhepolitiikkaa. Siinä vaiheessa kun lapsi syntyy, on monenlaista hankintaa, Essayah perusteli.

SDP:n Antti Rinne puhui kokonaisvaltaisesta perhepolitiikasta, joka lähtee liikkeelle siitä, että lapsia suunnittelevilla ihmisillä on selkeä näkökulma tulevaisuudesta toimeentulon ja palveluiden näkökulmasta.

– Sellainen politiikka jossa lapset ovat keskiössä, edellyttää sitä, että on koko valtakunnan kattava perhepolitiikan strategia, josta johdetaan selkeä toimintaohjelma valtion tasolla, ja joka ulotetaan kuntiin, Rinne pyöritteli.

Kokoomuksen Petteri Orpo ei lyönyt summia pöytään sen suhteen, paljonko kokoomus on valmis laittamaan perhevapaisiin ensi kaudella.

Hän kuitenkin totesi, että myös varhaiskasvatus tarvitsee rahaa, jotta yhä useampi lapsi tulisi päivähoidon piiriin.

– Siitä syntyy kustannuksia, jotka pitää korvata kunnille. Perhevapaajärjestelmän ansiosidonnainen osuus vaatii myös valtion mukaantuloa, Orpo sanoi.

Sekä vasemmistoliiton Li Andersson että Rkp:n Anna-Maja Henriksson kannattivat perhevapaiden jakamista äidin ja isän kesken 6+6+6 -mallin mukaisesti, jossa molemmille on kiintiöity yksi kausi ja yksi on vapaasti jaettavissa.

Vihreiden Pekka Haavisto piti niin ikään olennaisena isien roolin vahvistamista, jotta naiset eivät olisi heikommassa asemassa työmarkkinoilla.

Perussuomalaisten Jussi Halla-aho ei usko, että alhaiseen syntyvyyteen voisi vaikuttaa perhepolitiikalla.

Syntyvyyden lasku on hyvinvointiyhteiskunnan väistämätön ominaisuus, hän sanoi.

– Se johtuu kääntäen samoista asioista kuin se, miksi 100 vuotta sitten hankittiin paljon lapsia. Ihmisillä on nykyään enemmän vaihtoehtoja, Halla-aho sanoi.

Hän kertoi olevansa kuitenkin samaa mieltä siitä, että lapsiperheiden elämää pitää pyrkiä helpottamaan ja perhepolitiikkaa kehittämään.

– Mutta ratkaisua matalaan syntyvyyteen sieltä ei varmasti löydy.

Sinisten Sampo Terho oli samaa mieltä siitä, että sosiaalipoliittisilla uudistuksilla ei ratkaista matalaa syntyvyyttä.

Hän vetosi tutkimuksiin, joiden mukaan lapsiperhearkea pelkäävät eniten ihmiset, joille se ei ole tuttua.

– Perhearvojen vahvistamisen kautta saadaan syntyvyys nousuun, Terho sanoi.