Sipilä ja Orpo samoilla linjoilla: yrittäjävähennystä nostettava, sote auttaa vanhushoivan ongelmissa ja paikallinen sopiminen kuluu myös järjestäytymättömille

Eduskuntavaalit

En ole koskaan ymmärtänyt yrityksen ja työntekijöiden vastakkainasettelua, keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä painotti perjantaina Suomen Yrittäjien vaalitentissä.

Tentissä kohtasivat Sipilä, kokoomuksen Petteri Orpo, SDP:n Sanna Marin ja vihreiden Pekka Haavisto.

Kvartetin kantoja kyseltiin kolmeen teemaan, josta yksi oli vanhusten hoiva – onko sote ratkaisu hoivan ongelmiin vai pahentaako se niitä entisestään?

Sipilän mielestä sote on ratkaisu. Se tuo leveämmät hartiat: palveluiden tilaajille paremman neuvotteluvoiman ja tehokkaamman valvonnan.

– Soteen ei usko kukaan, Marin julisti. 

– No ei usko, eikä uskonut työllisyysasteen nousuunkaan. Kukaan muu kuin minä ja Petteri, Sipilä kuittasi. Orpo ilmoitti olevansa samaa mieltä.

Marinin väitettä, että soten säästöt ja tehot tulevat hoidon laadusta tinkimällä ja jättämällä hoidettavat heitteille, kokoomus ja keskusta eivät ostaneet.

Sen sijaan sekä Sipilä että Orpo ovat samoilla linjoilla SDP:n ja vihreiden kanssa siitä, että kansainvälisten sote-yritysten verosuunnittelussa on parantamisen varaa. 

– Tulos pitää verottaa siellä, missä se syntyy, Sipilä sanoi.

Tentti aloitettiin yrittäjille tärkeästä teemasta. Yrittäjät haluavat lakiin perustuvan oikeuden TES:stä poikkeavaan paikalliseen sopimiseen, jos yritys ja työntekijät niin haluavat.

– Valtaosa Suomen yrityksistä on järjestäytymättömiä. Se, kuuluuko liittoon vai ei, ei saa rajata sopimisvapautta, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen linjasi.

– Olen täsmälleen samaa mieltä. Kaikki eivät ole Suomessa tasa-arvoisessa asemassa työehtojen sopimisessa. Tämä pitää muuttaa ja saada lakiin, Sipilä vakuutti.

Orpo oli samalla kannalla.

– Ensimmäinen asia on se, että järjestäytymätön kenttä pääsisi edes soveltamaan TES:jä, hän painotti.

Sipilä palautti mieliin viimeksi käytyjen työmarkkinaneuvottelujen tilanteen, jossa paikallisen sopimisen lisääminen sai laajaa kannatusta mutta kaatui käytännössä eri tahojen vastustukseen.

Sekä SDP että vihreät olivat periaatteessa paikallisen sopimisen puolella, mutta sen ehtona pitäisi olla järjestäytyminen.

– Pakkojärjestäytyminen ei ole 2000-luvun Suomea, Sipilä painotti.

Pitäisikö SDP pääministeripuolueena kiinni yleissitovuudesta, Marinilta tivattiin.

– Kyllä, Marin vastasi ykskantaan. – Tästä emme ole valmiita joustamaan.

Sipilä näki yleissitovuuden säilyttämisen hyvänä lähtökohtana.

– Lisätään paikallista sopimista sen kautta. Ja jos se ei onnistu TES:eissä, mennään lakiteitse, hän esitti.

Marinin osaksi koituivat ainoat närkästyksen kohahdukset, kun hän perusteli järjestäytymispakkoa.

Myös Haavisto kannatti yleissitovuutta ja vahvaa sopimusjärjestelmää, mutta Orpo ei halunnut lähteä keskustelemaan asiasta, joka hänen mukaansa kärjistyy helposti.

– Vapaampi sopiminen on työntekijän etu. Tässä on kyse voimakkaasti yhteiskunnallisista valtarakenteista, jotka menevät järjen käytön yli, Orpo perusteli.

Orpo ja Sipilä saivat tentin kuluessa yleisöltä monet aplodit, mutta Marinin osaksi koituivat ainoat närkästyksen kohahdukset, kun hän perusteli järjestäytymispakkoa.

– Palkansaaja on lähtökohtaisesti heikommassa asemassa kuin työnantaja. Täytyy turvata, ettei hänen etujaan poljeta. Tästä emme ole valmiita keskustelemaan, Marin sanoi ja lisäsi uuden teeman SDP:n ”no go” -listaan.

Verokysymyksissä löytyi selviä eroja, kun kysyttiin kantoja Suomen Yrittäjien esittämään veromalliin.

Malliin kuuluu muun muassa yrityksen voitonjaon nettovarasidonnaisuudesta ja pääomatulojen progressiosta luopuminen, yrittäjän kokonaisveroasteen rajaus noin 30 prosenttiin ja yrittäjävähennyksen säilyttäminen.

– Emme ole valmiita lähtemään yrittäjien esittämään malliin, se maksaisi 330 miljoonaa euroa, Marin perusteli SDP:n kielteistä kantaa.

– Alv-alarajan nosto 30 000 euroon sopii kyllä meille. Kokonaisuudessan verotusta pitää kehittää matalaan verotasoon ja tiiviiseen veropohjaan päin, hän totesi.

Yrittäjien malli ei kelvannut myöskään vihreille. Puolueelle sopisi paremmin esimerkiksi ympäristöverojen kiristäminen ja palkkatyön verotuksen huojentaminen.

– Alv-rajan korottaminen ja yrittäjähuojennuksen säilyttäminen ovat meidänkin ohjelmassamme. 

– Yrittäjätulo ei saisi olla koskaan palkkatuloa parempi vaihtoehto, Haavisto täsmensi ja viittasi lääkärien tulonmuodostukseen.

Verokysymyksissä löytyi selviä eroja, kun kysyttiin kantoja Suomen Yrittäjien esittämään veromalliin.

Onko varaa keventää näin paljon, tenttiä vetänyt Eeva Lehtimäki tivasi Orpolta.

– Tulonlähdejaoen poistamien, maksuperusteinen alv ja yrittäjävähennys, Orpo kierteli luettelemalla nykyhallituksen saavutuksia ja vastasi lopulta, että yrittäjien mallissa on paljon hyviä elementtejä.  

– Mallin perusperiaatteet ovat hyvin samanlaisia kuin kokoomuksen ajatukset.

Sipilä muistutti, että hallitus on jo keventänyt keski- ja pienituloisten verotusta. Ja tuloksena on työllisyyden kasvu.

– Voimme jatkaa samalla maltillisella linjalla. Lupaus, ettei yrittäjien verotusta ja osinkoverotusta kiristetä, on voimassa, Sipilä linjasi. 

Keskusta haluaa nostaa yrittäjävähennyksen viidestä 8–10 prosenttiin, ja tulojen ylärajaksi 75 000 euroa. Myös alvin alarajan nosto sopii keskustalle.

– Yrittäjävähennyksellä ei ole merkittäviä työllisyysvaikutuksia. Ja siitä ovat hyötyneet vain vauraimmat yrittäjät, Marin perusteli SDP:n kielteistä kantaa.

Kolmen muun puolueen puheenjohtajat pitävät yrittäjävähennystä hyvänä. Haaviston käsi toisin oli Lehtimäen mukaan äänestyksessä vain puoliksi pystyssä.

– Kansainvälisen verosuunnittelun negatiiviset vaikutukset pitäisi ensin tilkitä, Haavisto selitti epäröintiään.

Marin vakuutti luottamusta yrityksiin, mutta Orpo ei vakuutteluja uskonut: hänestä vaikutti siltä, ettei SDP luota yrittäjiin.

– Keskustelu yrittäjävähennyksestä rikkaiden apteekkarivähennyksenä antaa väärän kuvan, Orpo huomautti.

Sipilä kertoi 340 000 ihmisen olevan vähennyksen piirissä.

– Henkilöyritykset pitää saada samaan asemaan osakeyhtiöiden kanssa. Heistä 80 prosenttia tienaa alle 55 000 euroa vuodessa ja 90 prosenttia alle 75 000. Ei tämä minään apteekkarivähennys ole, Sipilä kommentoi.

Taitava tentaattori Eeva Lehtimäki sai puoluepamput myös rentoutumaan ja vitsailemaan veljellisesti. Hän kyseli esimerkiksi kunkin viimeistä tapaamista yrittäjän kanssa.

Siinä missä Sipilä, Marin ja Haavisto puhuivat perheen yrittäjistä, Orpo kertoi tavanneensa viimeksi yrittäjä Sipilää. Aamukahdeksasta alkaen.

Sipilä taas nauratti yleisöä kertomalla, että puheenjohtajien yhdenmukainen pukukoodi johtuu siitä, että he asuvat kimppakämpässä.

– Poikamieskämpässä menevät puvut helposti sekaisin, Sipilä sanoi.

– Se on se kuuluisa avokonttori, Orpo komppasi kollegaa.