Suomen puhdistamiseen afrikkalaisesta sikarutosta menee yli vuosi, arvioi Ruokavirasto
Afrikkalaisen sikaruton (ASF) nykyisen tartuntavyöhykkeen ympärille perustettiin torstaina keskimäärin 10 kilometrin levyinen lisärajoitusvyöhyke eli niin kutsuttu puskurivyöhyke, kertoo Ruokavirasto. Vyöhyke on EU-lainsäädännön edellyttämä.
Kartalla uusi puskurivyöhyke Kaakkois-Suomessa seuraa tartuntavyöhykettä reunuksena junarataa pitkin Lappeenrannasta Kouvolaan ja kaartuu sieltä etelään kohti Loviisaa, josta suurin osa jää vyöhykkeen sisään. Vyöhyke sijaitsee Lappeenrannan, Luumäen, Kouvolan, Lapinjärven ja Loviisan alueella.
Nimestään huolimatta lisärajoitusvyöhyke tuo käytännössä vain vähän uusia rajoituksia, Ruokavirastosta kerrottiin torstaina pidetyssä etätiedotustilaisuudessa.
Villisikoja on sallittua ja jopa suositeltavaa metsästää alueella, mutta ammutuista sioista on toimitettava ASF-näytteet Ruokavirastoon. Metsästettyjen villisikojen ruhoja tai niiden osia ei saa siirtää rajoitusvapaille alueille.
Kaadettujen villisikojen lihaa saa käyttää omassa kotitaloudessa, kun ASF-testi on varmistanut että eläimillä ei ole tartuntaa. Puskurivyöhykkeellä sijaitsevia ihmisen pitämiä sikoja ei saa siirtää ulkomaille, mutta Suomen sisäisiä siirtoja ei ole rajoitettu. Siat on myös pidettävä erillään luonnonvaraisista villisioista, Ruokavirasto kertoo.
Uusia sikaruttotapauksia ei ole havaittu yli viikkoon. On kuitenkin vielä liian aikaista sanoa, että tilanne olisi rauhoittumassa, kertoi taudin torjuntaoperaatiota johtava Sirpa Kiviruusu, Ruokaviraston eläinten terveyden ja lääkitsemisen yksikön johtaja.
Suomen ensimmäinen sikaruttotapaus todettiin kuolleena löydetystä villisiasta Kaakkois-Suomessa Virolahdella 30. heinäkuuta. Virusta on löydetty sen jälkeen lisää samalta alueelta sekä Pyhtäältä, joka sijaitsee noin 60 kilometriä Virolahdelta länteen.
Suomessa otettiin käyttöön useita rajoituksia taudin leviämisen ehkäisemiseksi. Rajoitukset koskevat toimintaa ja liikkumista tartunta-alueilla. Ne vaikuttavat myös yritys- ja elinkeinotoimintaan.
Tautia on havaittu tähän mennessä 37 tapausta. Ne ovat kaikki ydintartunta-alueelta Virolahden seudulta Pyhtään yksittäistä havaintoa lukuun ottamatta. Pyhtään tartunta on todennäköisesti samasta lähteestä.
– Kyllähän villisiat voivat liikkua pitkiä matkoja, Kiviruusu kertoi.
Ruokavirasto muutti torstaina myös tartuntavyöhykkeen rajoituksia, jotka koskevat metsästystä ja koirien irrallaan pitoa.
Afrikkalaisen sikaruton tähänastiset taloudelliset vaikutukset kohdistuvat erityisesti sianlihan vientiin, selvisi Luonnonvarakeskuksen (Luke) tiistaina julkaisemasta raportista. Luken mukaan suorat taloudelliset vaikutukset koko sianlihantuotannolle ovat vielä vähäiset.
Lihateollisuusyrityksille suurin vaikutus muodostuu sianlihan ja ruhonosien viennin rajoituksista joihinkin EU:n ulkopuolisiin maihin.
Vientikieltoja asettaneiden Kiinan, Japanin, Taiwanin ja Etelä-Afrikan markkinoille jää loppuvuonna myymättä sianlihaa arviolta yli seitsemän miljoonan euron ja muita ruhonosia yli neljän miljoonan euron arvosta. Viennin tulonmenetykset voivat nousta ensi vuonna noin 40 miljoonaan euroon.
Kiina ei toistaiseksi neuvottele Suomen kanssa sianlihan viennin aloittamisesta uudelleen, kertoi Maaseudun Tulevaisuus (MT) tällä viikolla. Lehden mukaan elinkeinoministeri Sakari Puisto (ps.) oli työvierailullaan Kiinassa neuvotellut sianlihan viennistä.
MT:lle asiasta kertoneen ministerin kansliapäällikön Pekka Pesosen mukaan Kiina ei neuvottele afrikkalaisen sikaruton alueellistamisesta, ennen kuin Suomi on puhdistettu sikarutosta.
Alueellistaminen tarkoittaa vientikieltojen kohdistamista taudin saastuttamille alueille koko maan sulkemisen sijaan. Sianlihan vienti Kiinaan on ollut jäissä sikaruton vuoksi heinäkuusta lähtien.
Torstain tiedotustilaisuudessa Ruokavirastosta ei kommentoitu tarkemmin sitä, mitä käytännössä edellyttäisi, että Kiinan vaatimus voitaisiin täyttää.
– Kiinan päästä tulevat tiedot ovat tuoreita. Menee aikaa, että selvitellään tätä kuviota, kertoi jaostopäällikkö Tanja Nurmi viraston vientijaostosta.
Kiviruusu arvioi, että taudin täydellinen hävittäminen Suomesta on pitkä prosessi.
– Se, että voitaisiin sanoa olevamme taudista vapaita, edellyttää monen kuukauden ajanjaksoa, jona ei ole uusia löydöksiä, ja sitä että ydinalueelta on saatu villisikoja vähennettyä. Siihen menee yli vuosi väkisin, Kiviruusu sanoo.
Lisäys 10.9.2026 klo 17.31: Puskurivyöhykkeeseen kuuluu myös Lapinjärven alue.