Selvitys: Liikenne mullistuu – miten käy Suomen?
Suomella on mahdollisuus nousta edelläkävijäksi uusien, ympäri maailmaa syntyvien teknologisten ratkaisujen nopeassa käyttöönotossa ja soveltamisessa, uskovat Esko Aho, Lauri Lyly ja Inka Mero.
Aho on suomen entinen pääministeri, Lyly SAK:n entinen puheenjohtaja ja Mero pääomasijoittaja ja Pivot5 Oy:n perustaja sekä hallituksen puheenjohtaja.
Kolmikko luovutti keskiviikkona liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerille (kesk.) selvityksensä liikenteen ja viestinnän tulevaisuudesta.
Aho, Lyly ja Mero uskovat, että liikenne- ja viestintäalan kehitys voi synnyttää Suomeen kestävää taloudellista kasvua, luoda uutta liiketoimintaa ja parantaa kansalaisten saamia palveluita.
Raportin lähtökohta on, että liikenteessä ja viestinnässä tapahtuu tulevina vuosikymmeninä teknologinen vallankumous, jonka sisältöä ja vaikutusta on mahdotonta ennakoida.
Raportti esittää, että Suomi voi hyötyä muutoksesta ja nousta maailman johtavaksi älykkään liikenteen toimintaympäristöksi, jos se pystyy uudistamaan olemassa olevia toimintamalleja, rakenteita ja päätöksentekoa.
Tämä vaatii investointeja, muutosvalmiutta, riskinottoa, uutta osaamista ja kokeilemisen kulttuuria.
Työryhmän puheenjohtaja Esko Aho korostaa, että nykyistä järjestelmää ei ole tarpeen muuttaa siksi, että se toimisi huonosti, vaan siksi, että nykyinen malli ei pysty vastaamaan liikenteen ja viestinnän aloilla edessä oleviin haasteisiin.
Hän uskoo, että pienenä maana Suomi ei voi olla maailman johtava uusien teknologikoiden kehittäjä. Sen sijaan Suomi voi olla johtava uusien teknologioiden soveltaja.
– Sitä varten Suomi tarvitsee pääsyn teknologiaan sekä monialaista kansainvälistä huippuosaamista, Aho sanoo.
Työryhmä uskoo, että liikenne- ja viestintäteknologian kehittymisen kannalta hedelmällinen toimintaympäristö vaatii muun muassa digitaalisten järjestelmien luotettavuutta ja ihmisistä kerättävän tiedon hallitsemisen pelisääntöjä.
Tiedon lisäksi keskeisinä nähdään muun muassa saavutettavuus, avoimet rajapinnat, hinnoittelu ja verotus sekä sääntely.
Suomen vahvuuksia ovat esimerkiksi korkea koulutustaso ja ICT-osaaminen sekä toimiva yhteistyö yksityisen ja julkisen sektorin välillä.
Liikenteen ja viestinnän keskeisin muutos on työryhmän mukaan, että kun tähän saakka liikenne- ja viestintäjärjestelmät ovat kehittyneet erillään toisistaan, digitalisoitumisen seurauksena ne muodostavat tulevaisuudessa yhtenäisen kokonaisuuden.
Automaatio ja asiakkaan mukaan räätälöidyt sähköiset palvelut lisääntyvät ja monipuolistuvat ja turvallisuusriskit muuttuvat.
– Muutoksen ydin on, että siirrytään standardoidusta ja jäykästä järjestelmästä kohti yksilöllisiä ratkaisuja, Aho sanoo.
Niinpä myös liikenne- ja viestintäjärjestelmää täytyy työryhmän mielestä kehittää kuluttajalähtöisesti ja kysyntäohjautuvasti.
Yhteiskunnan tehtäväksi jää varmistaa sen ulkopuolelle jäävien osien, kuten harvaan asuttujen alueiden tarpeisiin vastaaminen.
Selvityshenkilöt esittelevät myös tulevaisuudenkuvia vuosille 2030 ja 2050, joissa Suomi on onnistunut vision mukaisesti hyödyntämään teknologisia ratkaisuja.
Vuonna 2030 Koillisväylän tietoliikennekaapeli on tehnyt Suomesta Euroopan ja Aasian välisen tietoliikenteen solmukohdan.
Helsingin metropolista on tullut samaa työssäkäyntialuetta Pietarin, Tallinnan ja Tukholman kanssa huippunopeiden liikenneyhteyksien avulla.
Nopeiden tietoliikenneyhteyksien avulla palvelujen hyödyntäminen, työnteko ja asuminen on mahdollista myös asutuskeskittymien ulkopuolella.
Liikenne- ja viestintäministeri Bernerin mukaan ministeriössä on jo menty monelta osin raportin suuntaan.
– Esimerkiksi liikennekaaressa on tehty asioita oikein muun muassa käyttäjälähtöisyyden ja teknologianeutraaliuden osalta.
Suomessa on kuitenkin Bernerin mielestä edelleen tehtävää, jotta järjestelmiä kehitettäisiin entistä enemmän käyttäjän näkökulmasta – ei viranomaislähtöisesti.
Berner on kiinnostunut myös raportissa esitetystä liikenneinfrastruktuurin laadun uudelleen arvioimisesta.
Siinä otettaisiin huomioon muun muassa saavutettavuus, järjestelmien yhteentoimivuus, matkaketjujen tehokkuus sekä liikenteen automaatio- ja ympäristöystävällisyys.