Scholz saapui Moskovaan ja Venäjä vetää joukkojaan – Ukrainassa varovaista optimismia
Ukrainan arvion mukaan sen ja länsimaiden yhteisen diplomatian ansiosta Venäjän hyökkäyksen uhka on vähentynyt.
Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleban mukaan Venäjän hyökkäämättömyys aina helmikuun puoliväliin asti kertoo siitä, että diplomatia on purrut.
Maanantaina Venäjä antoi ymmärtää, että on yhä avoin neuvottelujen jatkamiselle Ukrainan jännitteisessä tilanteessa. Venäjä ilmoitti tänään ryhtyneensä vetämään Ukrainan rajalta osan siellä olevista joukoistaan.
Kuleba kuitenkin tähdensi, että teot ovat sanoja vakuuttavampia ja kertoi Ukrainan odottavan, että Venäjä vetää loputkin joukkonsa rajalta.
Venäjän puolustusministeriön tiedottaja kertoi venäläisille uutistoimistoille, että maan eteläisen ja läntisen sotilaspiirin yksiköt ovat suorittaneet tehtävänsä Ukrainan rajan lähellä ja valmistautuvat palaamaan pysyviin varuskuntiinsa. Venäjä on kiistänyt suunnittelevansa hyökkäystä Ukrainaan ja kiisti, että joukkojen vetäminen takaisin olisi käännös maan linjassa.
– Olemme aina sanoneet, että kun harjoitukset ovat ohi, joukot palaavat pysyviin tukikohtiinsa. Tässä ei ole mitään uutta. Kyse on tavanomaisesta prosessista, Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov sanoi toimittajille.
Venäjän mukaan se siirtelee jatkossakin joukkojaan omalla alueellaan haluamallaan tavalla.
Jännitteet Ukrainan lähellä ovat olleet kasvussa useita kuukausia Venäjän vahvistaessa sotajoukkojaan rajaseudulla, jossa on ollut yli 100 000 sotilasta. Lisäksi venäläisjoukkoja on ollut Ukrainan rajan lähellä Valko-Venäjällä yhteisissä sotaharjoituksissa valkovenäläisten kanssa.
Saksan ulkoministeri Annalena Baerbock kehotti tänään Venäjää vetämään joukkonsa Ukrainan rajalta ja korosti sitä, että vastuu Ukrainan kriisin liennytyksestä on Venäjän harteilla.
– Ukrainan rajalla pelissä on kokonaisen maan ja kansan kohtalo Venäjän joukkojen vuoksi, Baerbock sanoi.
Baerbockin mukaan on entistä tärkeämpää, että Ukrainan ”tulenarassa kriisissä” Eurooppa seisoo yhtenä rintamana nykyisen rauhanjärjestyksen tukena. Baerbock esitti kommenttinsa ennen Saksan liittokanslerin Olaf Scholzin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin tämänpäiväistä tapaamista Moskovassa. Tapaamisen aiheena on Ukrainan kriisi.
Baerbockin mukaan tilanne Ukrainan rajalla on vaarallinen ja eskalaation vaara on suuri. Turvatakuita vaativa Venäjä syyttää jännitteiden kasvusta Yhdysvaltoja ja läntisen Euroopan maita.
Saksalaisen Spiegel-lehden mukaan Moskovaan saapunut Scholz on kieltäytynyt venäläisestä koronatestauksesta. Scholz menettelee samoin kuin Putinin aiemmin tavannut Ranskan presidentti Emmanuel Macron.
Ranskalaisten mukaan huolenaiheena oli tuolloin se, että venäläiset saisivat haltuunsa Ranskan presidentin dna-näytteen, kertoi muun muassa BBC. Presidentit pitivät useiden metrien etäisyyden toisistaan tapaamisen aikana.
Saksalaisten uutistoimistojen mukaan Scholzille teki Moskovassa koronatestin Saksan suurlähetystön lääkäri. Testauslaitteisto oli tuotu seurueen mukana Saksasta. Venäjän viranomaiset oli kutsuttu seuraamaan testausta.
Lisäksi kaikilta Scholzin seurueessa Saksasta lähteneiltä oli edellytetty negatiivista tulosta kolmesta erillisestä PCR-testistä ennen matkalle lähtöä. Toimittajat mukaan lukien matkalle lähti yli 50 ihmistä.
Saksan liittokansleri saapui Moskovaan kriittisellä hetkellä, sillä Venäjän pelätään olevan valmis aloittamaan suurhyökkäyksen Ukrainaan.
Vaikka Venäjä ilmoitti vetävänsä rajalta joitakin joukkojaan, samaan aikaan sanan säilä on yhä heilunut. Vielä maanantaina Venäjän EU-lähettiläs Vladimir Tshizhov kommentoi Guardian-lehden haastattelussa Venäjän voivan ryhtyä ”vastahyökkäykseen”, jos Venäjän kansalaisia surmataan esimerkiksi Itä-Ukrainan separatistialueilla.
– Me emme hyökkää Ukrainaan, ellei meitä provosoida niin tekemään. Jos ukrainalaiset hyökkäävät Venäjää vastaan, heidän ei pitäisi yllättyä, jos käymme vastahyökkäykseen. Tai jos he alkavat tappaa Venäjän kansalaisia missään – (Ukrainan separatistialueella) Donbassissa tai muualla, lähettiläs sanoi.
Venäjä on jo pitkään korostanut pitävänsä oikeutenaan puolustaa Venäjän kansalaisia ja venäjänkielisiä näiden maantieteellisestä sijainnista riippumatta. Venäjä oli myöntänyt kansalaisuuden ja passin yli 600 000 asukkaalle Ukrainan separatistialueilla viime kesään mennessä, kertoi venäläinen uutistoimisto Interfax.
Scholz tuli Venäjälle Kiovasta, missä hän neuvotteli Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kanssa.
Scholz sanoi ennen ulkomaanmatkaansa, että Venäjä joutuu välittömästi kohtaamaan länsimaiden sanktioita, jos se hyökkää Ukrainaan.
Venäjällä ja Saksalla on kiinteitä taloussuhteita esimerkiksi jo valmistuneen, mutta käyttöönottoa odottavan Nord Stream 2 -maakaasuputken vuoksi.