Savola haluaa vähentää hirvien metsätuhoja ja lisätä avoimuutta – "Keskustelu on kärjistynyt"
Keskustan kansanedustaja Mikko Savola haluaa vähentää hirvikannan aiheuttamia metsätuhoja sekä lisätä päätöksenteon avoimuutta ja vahvistaa luottamusta metsänomistajien ja riistahallinnon välillä.
Savola kertoo tiedotteessaan, että metsänomistajat eri puolilla Suomea ovat jo pitkään tuoneet esiin huolensa hirvikannan koosta ja sen aiheuttamista merkittävistä metsätuhoista.
Savolan mukaan hirvet vaikeuttavat erityisesti metsien uudistamista, ohjaavat puulajivalintoja yksipuolisemmiksi ja aiheuttavat huomattavia taloudellisia menetyksiä metsänomistajille.
– Lisäksi vahinkojen vaikutukset ulottuvat luonnon monimuotoisuuteen, kun esimerkiksi lehtipuiden ja sekametsien kasvatus vaikeutuu.
Keskustaedustaja harmittelee keskustelun kärjistymistä aiheen tiimoilta. Hänen mukaansa metsänomistajat kokevat, ettei heidän näkemyksiään huomioida riittävästi hirvikannan hoitoa koskevassa päätöksenteossa.
– Riistaneuvostojen ja muun riistahallinnon roolia on kritisoitu siitä, että päätöksenteossa korostuvat metsästykselliset ja harrastukselliset näkökulmat metsätaloudellisten ja ekologisten vaikutusten kustannuksella.
Savola ihmettelee, että viimeisimmissä ministeriön kannanotoissa on todettu, että nykyinen järjestelmä on pääosin toimiva eikä merkittäviä muutoksia tarvita.
Linja on hänen mukaansa herättänyt kysymyksiä siitä, miten järjestelmän toimivuutta arvioidaan, millaista tutkimustietoa hyödynnetään ja miten osapuolten kokemat haitat huomioidaan päätöksenteossa.
Savola korostaa, että metsät ovat Suomelle keskeinen luonnonvara niin taloudellisesti, ekologisesti kuin kulttuurisestikin. Siksi hirvikannan hoidon tulee olla kestävää, tasapainoista ja laajasti hyväksyttyä.
– Tämä edellyttää läpinäkyvää päätöksentekoa, ajantasaista tutkimustietoa sekä aitoa vuoropuhelua eri osapuolten välillä.
Savola kertoo jättäneensä asiasta ministerille viisiosaisen kysymyksen.
Hän kysyy siinä muun muassa, miten hallitus arvioi nykyisen hirvikannan hoitojärjestelmän kykyä ehkäistä metsätuhoja ja turvata metsien monipuolinen ja kestävä käyttö.
Savola kysyy myös, aikooko hallitus käynnistää riippumattoman ja kokonaisvaltaisen arvioinnin hirvikannan hoidosta, jossa tarkastellaan erikseen taloudellisia, ekologisia ja sosiaalisia vaikutuksia.
– Mihin toimiin hallitus ryhtyy, jotta metsänomistajien näkemykset ja vahinkokokemukset huomioidaan nykyistä paremmin päätöksenteossa, keskustaedustaja kysyy.
Savola penää vastausta myös siihen, aikooko hallitus uudistaa riistaneuvostojen toimintaa, kokoonpanoa tai päätöksentekotapoja siten, että ne heijastavat tasapainoisemmin eri sidosryhmien näkemyksiä
– Millä konkreettisilla keinoilla hallitus pyrkii vähentämään hirvikannan aiheuttamia metsätuhoja ja samalla vahvistamaan luottamusta metsänomistajien, metsästäjien ja viranomaisten välillä?