Sauli Niinistön huimat suosiolukemat eivät ole lamauttaneet ehdokasasettelua 

Presidentti Sauli Niinistön ylivoima mielipidekyselyissä ei ole lamauttanut presidentinvaalien ehdokasasettelua, vaan tammikuun vaaleihin näyttää tulevan suunnilleen saman verran ehdokkaita kuin kolmissa edellisissäkin vaaleissa.

Vuosien 2012 ja 2006 presidentinvaaleissa oli molemmissa ensimmäisellä kierroksella kahdeksan ehdokasta, ja vuonna 2000 ehdokkaita oli seitsemän.

Presidentti Niinistön suosiolukujen on vitsailtu jo lähentelevän pohjoiskorealaisia lukemia, sillä esimerkiksi Ilta-Sanomien kesäkuun alussa julkaiseman kyselyn mukaan Niinistö voittaisi vaalit jo ensimmäisellä kierroksella massiivisella 72 prosentin äänipotilla.

Politiikantutkijat eivät ihmettele puolueiden intoa lähteä mukaan vaaleihin Niinistön ylivoimasta huolimatta.

– Presidentinvaalit on foorumi keskustelulle siitä millainen maa Suomi on, miten se asennoituu kansainvälisessä yhteistyössä ja mihin se on menossa. Presidentinvaalien kaltaista tilaisuutta ei kannata jättää käyttämättä vaikka voittoa ei tulisikaan, Turun eduskuntatutkimuksen keskuksen vanhempi tutkija Mari K. Niemi sanoo.

– Vaalikeskusteluissa voi saada omat argumentit mukaan keskusteluun ja tuoda esille omille kannattajille tärkeitä asioita.

Tampereen yliopiston valtio-opin emeritusprofessorin Heikki Paloheimon mukaan etenkään pienemmät puolueet eivät alun perinkään lähde vaaleihin kamppailemaan voitosta.

– Presidentinvaaleihin osallistuminen tuo puolueille julkisuutta ja uskottavuutta, millä puolestaan on vaikutusta puolueen kannatukseen seuraavissa eduskuntavaaleissa, Paloheimo arvioi.

Puolueista keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP ovat jo ehdokkaansa asettaneet, minkä lisäksi Sauli Niinistö ja Paavo Väyrynen ovat lähdössä mittelöön valitsijayhdistysten ehdokkaina.

SDP:n on määrä valita ehdokkaansa elokuussa ja myös kristillisdemokraateilta odotetaan elokuussa päätöstä mahdollisen oman ehdokkaan asettamisesta.

Myös perussuomalaisten puoluehallituksen on tarkoitus käsitellä presidenttiehdokkaan asettamista elokuun alussa.

Puoluevaltuusto päättää ehdokkaasta syyskuussa.

– Pitäisin hyvin erikoisena, jos he jättäisivät tämän tilaisuuden käyttämättä. Presidenttiehdokkaan asema on hyvin arvovaltainen, ja vaalikeskusteluissa puolueen ehdokas pääsisi suoraan äänestäjien koteihin esittelemään politiikkaansa tästä arvovaltaisesta asemasta, Niemi sanoo.

Niemen mukaan perussuomalaisten todennäköisimpiä presidenttiehdokkaita ovat puheenjohtaja Jussi Halla-aho tai varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari.

Perussuomalaisista irtautuneen Uusi vaihtoehto -ryhmän osallistumista presidenttikisaan politiikantutkijat eivät pidä itsestäänselvänä.

Koska ryhmä ei ole rekisteröitynyt puolue, sen pitäisi lähteä vaaleihin valitsijayhdistyksenä, mikä puolestaan edellyttäisi 20 000 allekirjoituksen keräämistä ehdokkaan tueksi.

Tällainen hanke voi olla Uudelle vaihtoehdolle liian mittava, etenkin kun ryhmän talous ei ole perussuomalaisista lähtemisen jälkeen järin vahvalla pohjalla.

Tampereen yliopiston valtio-opin professorin Ilkka Ruostetsaaren mukaan oman ehdokkaan asettaminen voisi auttaa Uuden vaihtoehdon poliittisen profiilin selkiyttämisessä.

– Äänestäjille tuntuu jääneen vähän epäselväksi, mikä Uuden vaihtoehdon tarjoama vaihtoehto oikein on, Ruostetsaari sanoo.