Riittääkö uudistus Venäjän ja Kiinan uhkaan? – Yhdysvaltain ydinasesateenvarjo alkaa olla ikäloppu
Presidentti Vladimir Putinia on aiheellisesti pilkattu, kun hän on julkistanut tietoja milloin minkäkin Venäjän uuden ihmeaseen kehityksestä.
Hiljattain Putin saattoi kuitenkin liikkua lähellä totuutta, kun hän kehui Venäjän ydinasetriadin olevan edistyneempi kuin Yhdysvaltain vastaava. Nato-Suomeakin suojaavan Yhdysvaltain ydinsateenvarjon ei voi nimittäin väittää olevan viimeistä huutoa.
Venäjän ja Yhdysvaltain hallussa olevien ydinkärkien määrässä ei ole suurta eroa. Molemmilla on ydinkärkiä muutamia tuhansia, mutta Venäjä on ainakin omien ilmoitustensa mukaan uudistanut asearsenaaliaan paljon Yhdysvaltoja johdonmukaisemmin.
Lisää huolta Yhdysvalloille aiheuttaa Kiinan kiihtyvä ydinasevarustautuminen. Maan on havaittu rakentaneen satoja uusia ohjussiiloja, ja sillä arvioidaan olevan jo 500 ydinkärkeä. Yhdysvaltain puolustusministeriön mukaan määrä voi jopa kolminkertaistua vuoteen 2035 mennessä.
Presidentti Joe Bidenin hallinnon ydinasepolitiikan linjanvedossa (Nuclear Posture Review) lokakuulta 2022 katsotaan maan nykyisten ydinaseiden modernisoinnin ja aseistariisuntapyrkimysten riittävän.
Vuotta myöhemmin julkistetun kongressin raportin mukaan Yhdysvaltain ydinasepelote on muokattava kykeneväksi vastaamaan sekä Venäjän että Kiinan yhtäaikaiseen aggressioon.
Suomessa vierailleen, Yhdysvaltain aiemmassa hallinnossa ydinasepolitiikan valmistelijana työskennelleen virkamiehen päätelmä tilanteesta oli selkeä: nykyinen ydinasepolitiikka ei ole enää palvele tarkoitustaan.
– Yhdysvaltain pitää rakentaa kyky valmistaa lisää ydinaseita, hän tiivisti.
Jotkut tutkijat varoittavat uudesta asevarustelukierteestä muistuttamalla, ettei suurempi tai edes yhtä suuri arsenaali ole ydinaseiden tapauksessa olennaista: riittää, että kykenee tuhoisaan vastaiskuun.
Bidenia on syytetty ydinaseriisunnan tavoitteen unohtamisesta kalliiden uudistusprojektien myötä. Toisaalta sen paremmin Kiina kuin Venäjäkään eivät ole osoittaneet mitään kiinnostusta ydinaserajoitusneuvottelujen aloittamiseen uudestaan.
Yhdysvalloissa käynnistetty ydinpelotteen modernisointi on osoittautunut sekä vaivalloiseksi että kalliiksi. Kongressin budjettiviraston mukaan ydinasejoukkoja koskevat suunnitelmat maksavat toteutuessaan huikeat 756 miljardia dollaria pelkästään vuosina 2023–32.
Uudenaikaistamiselle vaikuttaisi olevan tarvetta: uusien ydinaseiden tuotanto päättyi Yhdysvalloissa jo 1990-luvun alussa, minkä jälkeen jo olemassa olevien asejärjestelmien elinkaarta on jatkettu paljon suunniteltua pidemmäksi.
Esimerkiksi kymmenen vuoden käyttöikää silmällä pitäen suunnitellut mannertenväliset Minuteman III -ohjukset ovat tuolloin ehtineet yli 70 vuoden ikään ja vuonna 1952 ensilentonsa tehnyt strateginen B-52-pommikonekin liki satavuotiaaksi.
Uudistustyö on kuitenkin käynnissä, mutta esimerkiksi yli 400:n Minuteman III -ohjuksen korvaajaksi suunnitellun Sentinel-ohjuksen kehitystyö on sen sijaan vaikeuksissa kustannusten ylityttyä jo nyt rajusti.
Huomattava osa Sentinelin kustannuksista ei tule ilmavoimien mukaan itse ohjuksista vaan satojen uusien laukaisusiilojen ja niiden välisten yhteyksien rakentamisesta, muun muassa tuhansista kilometreistä valokuitukaapelia.