Saksassa ja muuallakin arvuutellaan, mikä on maan suurimman puolueen johtajan ulkopoliittinen linja
Saksan suurimman puolueen CDU:n johtoon valittu Armin Laschet saattaa olla maansa seuraava liittokansleri. Hän on ansioitunut Nordrhein-Westfalenin osavaltion pääministerinä, mutta mitä tiedetään Laschetin ulko- ja turvallisuuspoliittisista kannoista?
Puoluejohtajavalinnan jälkeen Saksassa on nostettu esiin Laschetin ongelmallisia kannanottoja vuosien takaa. Hän on muun muassa puhunut taistelusta Isis-äärijärjestöä vastaan Syyriassa ”yhdessä (Venäjän presidentin Vladimir) Putinin kanssa”.
Laschet ehti myös epäillä brittiläisiä tiedustelutietoja, joiden mukaan Venäjä on ex-vakooja Sergei Skripalin ja tämän tyttären myrkyttämisen takana.
Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Niklas Helwig panee kommentit enemmän ulkopoliittisen kokemattomuuden kuin linjavalinnan piikkiin. Toisaalta CDU:ssa ja Saksassa yleisemminkin on Helwigin mukaan erotettavissa kaksi leiriä, joista toinen ajattelee enemmän taloutta ja on Venäjän – ja myös Kiinan – suhteen ymmärtäväisempi, toinen taas turvallisuusnäkökohdista johtuen kriittisempi.
– Näistä kahdesta Laschet kuuluu maailmaa enemmän bisnesnäkökulmasta katsovaan ryhmään, Helwig sanoo.
Saksalaisessa keskustelussa on jopa nimitys henkilöille, joiden katsotaan suhtautuvan Venäjään liian myötämielisesti: Putinversteher (Putinin ymmärtäjä).
Liittokanslerin asemassa Laschet toki joutuisi mukauttamaan aiempia kantojaan, mitä hän on osittain jo tehnytkin. Viikonvaihteessa Laschet vaati venäläisen oppositiopoliitikon Aleksei Navalnyin vapauttamista, mutta ei ole valmis kyseenalaistamaan Nord Stream 2 -kaasuputkihanketta.
Saksassakin ulkopolitiikassa haetaan jatkuvuutta ja pyritään sovittamaan yhteen eri näkemyksiä. CDU:n mahdollisena hallituskumppanina syyskuun vaalien jälkeen pidetään vihreitä.
– Vihreät ovat olleet hyvin kriittisiä suhtautumisessaan Venäjään eivätkä säästele sanoja arvostellessa Putinia, Helwig kertoo.
Vihreät luopuisi Nord Stream 2:n tukemisesta. Puolueen toinen puheenjohtaja Annalena Baerbock on vaatinut Laschetia selkeyttämään puolueensa suhtautumista Venäjään. Baerbockin mukaan seuraavalla hallituksella täytyy olla selkeä linja ”suhtautumisessa itsevaltaisiin hallintoihin”.
Helwigin mukaan Saksassa ulkopolitiikka on ollut aloitteellisuuden sijaan enemmän reagoimista. Tämä pätee myös liittokansleri Angela Merkeliin.
– Merkel on hallinnoinut kriisejä tehokkaasti, kun ne ovat tulleet pöydälle, mutta hän ei ole koskaan tehnyt itse aloitteita, Helwig sanoo.
Tilanne on ristiriitainen Saksan vaikutusvaltaan nähden. IISS-tutkimusinstituutin vanhempi neuvonantaja Francois Heisbourg arvioi, että Saksa on avainasemassa, jos EU:ssa halutaan yhteisymmärrys uusista Venäjän vastaisista pakotteista. Laschetin sanomisia seurataan siksi ulkomailla tarkasti.
Helwigin mukaan Laschetia vahvasti luonnehtiva piirre on voimakas Eurooppa-myönteisyys ja lämmin suhde Ranskaan. Tämä saattaisi suhtautua liittokanslerina Merkeliä myönteisemmin presidentti Emmanuel Macronin eurooppalaisiin visioihin integraation kehittämisestä.
Helwigin mukaan voimakas EU-painotus ei tarkoita sitä, että se sulkisi pois läheisten suhteiden tarpeen Yhdysvaltojen kanssa.
– Konservatiivien perinteinen linja Saksassa on ollut, että tarvitsemme kyllä vahvan EU:n, mutta läheisessä kumppanuudessa Yhdysvaltain kanssa.