SAK: Alipalkkaus tulisi kriminalisoida työntekijöiden hyväksikäytön kitkemiseksi

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ja sen jäsenliitot ehdottavat alipalkkauksen kriminalisointia ja tilaajavastuun laajentamista työperäisen hyväksikäytön kitkemiseksi. Lisäksi ehdotettuihin keinoihin kuuluu muun muassa kanneoikeuden antaminen ammattiliitoille.

SAK ja sen jäsenliitot haluavat myös viranomaisille aiempaa laajemmat toimivaltuudet ja riittävät resurssit hyväksikäyttöön puuttumiseksi ja harmaan talouden torjumiseksi.

Rakennusliiton puheenjohtajan Kimmo Palosen mukaan ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttö on ollut ongelma Suomessa jo siitä lähtien, kun Euroopan unionin alueella tuli mahdolliseksi työvoiman vapaa liikkuvuus.

– Pahin rangaistus kiinni jäädessä on se, että hyväksikäyttäjäyritys korvaa työntekijälle työehtosopimuksessa olevien saatavien ja jo maksettujen saatavien erotuksen ja siinä kaikki. Kiinnijäämisen riski on siis pieni ja sanktiot olemattomia, siksi vain homma jatkuu ja jatkuu, hän sanoi tiedotustilaisuudessa.

Asia on ollut pinnalla sen jälkeen, kun STT kirjoitti Turun telakan ongelmista viime viikolla sekä toimittaja Paavo Teittisen maanantaina julkaistun Pitkä vuoro -kirjan myötä. Kirjan mukaan poliitikot ja viranomaiset ovat mahdollistaneet ulkomaisen työvoiman systemaattisen riiston katsomalla ilmiötä läpi sormien.

STT:n jutussa kerrottiin tapauksista, joissa Turun telakan alihankkijat ovat maksaneet ukrainalaisille työntekijöille liian vähän palkkaa ja siirtäneet työntekijöitä yrityksestä toiseen ilman lupaa.

SAK:n ja jäsenliittojen ehdotuksessa alipalkkauksen kriminalisoinnista säädettäisiin niin kutsutun Norjan mallin mukaisesti, jolloin palkan tai sen osien maksamatta jättäminen olisi rikos.

Alipalkkauksen kriminalisointi on viime hallituskaudella kaadettu Suomessa sen perusteella, että minimipalkasta tulisi ensin säätää laissa. Asiaa perusteltiin tuolloin rikosoikeudellisella laillisuusperiaatteella.

SAK ja ay-liike Suomessa eivät kuitenkaan ole kannattaneet minimipalkkalakia. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta on perustellut asiaa muun muassa sillä, että minimipalkasta syntyisi vaalien alla poliittinen pelinappula, joka voisi vaikuttaa heikentävästi työehtosopimusten palkkaneuvotteluihin.

Keskusjärjestön mukaan alipalkkauksen kriminalisointi ei kuitenkaan vaatisi minimipalkkalakia, vaan se onnistuisi työehtosopimuksiin perustuvassa järjestelmässä.

Esimerkiksi työrikoksia koskevassa rikoslainsäädännössä on SAK:n mukaan jo nyt olemassa kriminalisointeja, jotka perustuvat alemman asteiseen sääntelyyn eivätkä siis eduskunnan säätämien lakien tasolle.

STT:n tietojen mukaan perussuomalaiset esitti viime keväänä hallituksen sisällä listan toimia, joilla voisi vähentää ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttöä. Kokoomukselle toimien edistäminen ei käynyt, perussuomalaisista kerrotaan.

Perussuomalaiset esitti listallaan myös, että hallitus kriminalisoi alipalkkauksen ja palkkavarkauden säätämällä Norjan mallin mukaisen lain.

Osa perussuomalaisista on sitä mieltä, että vähimmäispalkasta säätäminen on tarpeellista. STT:n tietojen mukaan puolueessa on kuitenkin myös minimipalkkalain vastustajia.