Perussuomalaiset esitti keväällä puuttumista työperäiseen hyväksikäyttöön – puolueen mukaan kokoomus tyrmäsi
Perussuomalaiset esitti jo keväällä hallituskumppaneille tiukempaa harmaaseen talouteen ja ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttöön puuttumista. Kokoomukselle toimista neuvotteleminen ei käynyt, perussuomalaisista kerrotaan STT:lle.
Aiheesta keskusteltiin puoliväliriihen neuvotteluiden aikaan. STT:n tietojen mukaan perussuomalaisten keinoista neuvottelemista ehdotettiin hallituskumppaneille.
Perussuomalaisten mukaan kokoomuksella ei ole minkäänlaista intoa lähteä kiristämään alan säännöksiä, eivätkä perussuomalaisten esittelemät keinot sovi pääministeripuolueelle.
Kokoomuksesta vastattiin STT:lle, ettei se tunnista asian olleen käsittelyssä keväällä.
STT on nähnyt perussuomalaisten listan, joka on pitkälti ammattiliittojen näkemysten mukainen. Listalla oli muun muassa puolueen pitkään esillä pitämä ammattiliittojen kanneoikeus.
Se tarkoittaa, että ammattiliitto voi nostaa kanteen oikeudessa työntekijän tai työntekijöiden puolesta tilanteissa, joissa uhri ei uskalla tai pysty itse nostamaan kannetta.
Oikeusministeri Leena Meri (ps.) valitteli torstaina eduskunnan kyselytunnilla, ettei ole ainoa ihminen hallituksessa, kun häneltä tivattiin esitystä ammattiliittojen kanneoikeudesta. Meri sanoi suhtautuvansa asiaan itse myönteisesti, mutta tarvitsevansa siihen myös työ- ja elinkeinoministeriön panosta.
Työministeri Matias Marttinen (kok.) ei ollut paikalla kyselytunnilla.
Kokoomus, RKP ja kristillisdemokraatit eivät kannattaneet ammattiliittojen kanneoikeutta, kun keskusjärjestö SAK ja sen jäsenliittojen äänestyskampanja Vaalistaja asiaa puolueilta kysyi ennen eduskuntavaaleja.
Perussuomalaisten keinovalikoimaan kuului myös, että hallitus kriminalisoi alipalkkauksen ja palkkavarkauden säätämällä Norjan mallin mukaisen lain.
Norjan malli kuitenkin edellyttäisi, että minimipalkasta on säädetty laissa. Osa perussuomalaisista on sitä mieltä, että vähimmäispalkasta säätäminen on tarpeellista, koska ”ilman vähimmäispalkkaa ongelmat ovat suurempia kuin sen kanssa”. STT:n tietojen mukaan puolueessa on kuitenkin myös minimipalkkalain vastustajia.
Myös ammattiliittojen keskusjärjestö SAK vastustaa minimipalkkalakia. Sen mielestä alipalkkaus on mahdollista kriminalisoida myös työehtosopimuksiin perustuvassa järjestelmässä.
Työnantajia edustava Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) ei ole kannattanut alipalkkauksen kriminalisointia eikä ay-liikkeen kanneoikeutta.
Lisäksi perussuomalaiset kannatti veronumerovelvoitetta ravintola- ja siivousaloille sekä sähköisen kuitin velvoitetta ravintola-alalle.
Listalla oli myös muun muassa tilaajan vastuun kasvattaminen rakennusalalla siten, että tilaajan tulee huolehtia siitä, että alihankintasopimuksessa noudatetaan työehtosopimuksen vähimmäisehtoja.
Perussuomalaisten mallissa pääurakoitsijan vastuulla olisi, että työmaalla noudatetaan työlainsäädäntöä ja työehtosopimuksia.
Perussuomalaiset esitti myös tiedonvaihtojen parantamista eri viranomaisten kesken, valvonnan tehostamista ja pistetarkastusten lisäämistä.
Keskustelu ulkomaisen työvoiman hyväksikäytöstä kiihtyi lauantaina, kun STT kertoi, että Turun telakan alihankkijoilla työskennelleiden ukrainalaisten työehtoja on poljettu muun muassa teettämällä ylipitkiä työpäiviä ja jättämällä lisiä maksamatta.
Ukrainalaisten työntekijöiden palkat ovat jatkuvasti tulleet eri yrityksiltä, vaikka he olivat tehneet sopimukset yhteen yhtiöön eivätkä olleet sopineet työnantajan vaihtamisesta.
Teollisuusliitto on tutustunut työntekijöiden tapauksiin, ja liiton mukaan näiltä saamatta jääneet lisät lasketaan kymmenissätuhansissa euroissa. Samanlaisissa oloissa työskentelee liiton tietojen mukaan ainakin kymmeniä ukrainalaisia.
Meyer Turku kertoi STT:lle olleensa tilanteesta tietoinen, mutta ei kertonut, milloin telakkayhtiö sai tietää asiasta. Telakkayhtiö ei myöskään vastannut STT:n kysymykseen, työskenteleekö telakan alueella tällä hetkellä mainituissa yrityksissä alipalkattuja ukrainalaisia.
Maanantaina julkaistiin Helsingin Sanomien toimittajan Paavo Teittisen kirja, jossa kerrotaan väärinkäytöksistä esimerkiksi siivous-, ravintola- ja metsäalalla.