Saarikko: Suomi tarvitsee suomalaisen työn investointiohjelman – jalostusaste ylös, elinkeinorakenne monipuolisemmaksi

Keskustan puoluevaltuusto

Keskusta haluaa suomalaisen työn ja uudistumisen investointiohjelman, sanoo keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko.

Saarikko sanoi keskustan puoluevaltuuston kokouksen avauspuheessaan, että Suomella pitää olla 90-luvun tavoin rohkeutta hypätä muuttuneeseen maailmaan.

– Ja siihen reseptimme on: suunniteltu Suomessa, valmistettu Suomessa, omistettu Suomessa.

Keskustajohtajan mukaan tavoitteena on nostaa jalostusastetta ja monipuolistaa elinkeinorakennettamme.

– Hyödynnämme tässä olemassa olevia kotimaisia ja EU-rahoituslähteitä. Puuta ja päätä. Luomme työtä koko Suomeen.

Saarikon mukaan investointiohjelma on kuin kasvavan nuoren lautanen täynnä ravinteikasta, monipuolista ruokaa.

– Sen avulla saadaan miljardiluokan investoinnit liikkeelle Suomessa. Se nojautuu Suomen olemassaoleviin vahvuuksiin, kuten metsäosaamiseen ja uusiutuvaan energiaan sekä digitaaliseen osaamiseen.

Saarikko muistutti puheessaan, että maailmalla ja meillä viisari on kääntymässä keskittämisestä hajauttamiseen ihmisten ja yritysten omilla päätöksillä. Työstä on lopultakin tulossa suuressa mittakaavassa paikasta riippumatonta.

– Ihmiselle on avautumassa kauan utopialta tuntunut vapaus, jossa hän voi ihan oikeasti valita asuinpaikkansa – mistä tahansa.

Kotoaan Oripäästä etäyhteyksin puhuneen Saarikon mukaan kahle konttorin pöytään on katkeamassa.

– Zoomeihin ja tiimseihin voi osallistua pirtistä tai pilvenpiirtäjästä, järven rannalta tai kylän keskeltä.

Tulevaisuudessa asuinpaikan määrittelee Saarikon mukaan yhä harvemmin työpaikka –  ja yhä useammin omat toiveet ja käsitys hyvästä elämänlaadusta.

Saarikon mukaan keskittämisen perusteet ovat nyt murtuneet.

– Tuntuu uskomattomalta sanoa se ääneen, mutta näin se on. Suomalaisuuden ja ihmiskunnan tarina on taas ennalta arvaamattomassa muutoksessa.

Saarikko huomautti, että maailmalla suuryritykset näyttävät tästä jo suuntaa. Vielä äsken yritykset kannustivat ihmisiä muuttamaan lähelle tornitaloja.

– Kohta voit tehdä työt metsän siimeksestä, mummolasta tai kotoa käsin.

Kysymys ei Saarikon mukaan ole vain teknologian tuomista mahdollisuuksista, vaan ihmisten arvostuksista, uudesta tavasta katsoa omaa arkea.

– Suunnanmuutos orastaa. Trampoliini-takapihojen Suomi kiinnostaa yhä useampaa.

Yhden kiinteän asuinpaikan sijaan ihmisillä voi myös olla useampia asuinpaikkoja, kuten kesämökki tai kakkoskoti, joilla he elävät ainakin osan vuodesta.

– Tätä kutsutaan monipaikkaisuudeksi. Ja tämän ilmiön me otamme nyt tosissaan. Pohjimmiltaan siinä on kyse yhteiskuntapolitiikasta, Saarikko summasi.

Saarikko huomautti, että puolustushallinnossa lisätään puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) linjaamana etätyömahdollisuuksia merkittävästi. Joustavampi arki, asuminen ja perhe-elämä mahdollistuu valtaosalle työntekijöistä.

– Etätyöstä tulee puolustushallinnossa pysyvä mahdollisuus myös korona-ajan jälkeen. Tätä vapaaehtoista alueellistamista pitää nyt jatkaa ja laajentaa kaikkien ministeriöiden hallinnonaloille.

Saarikko kannustaa suomalaisia työnantajia sopimaan paikallisesti työntekijöiden kanssa korona-aikana saatujen kokemusten perusteella, kuinka etätyötä voidaan tehdä enemmän niillä työpaikoilla, missä se on mahdollista.

– Tämä vaatii myös muutosta johtamiseen ja tapaan johtaa itseään omassa työssään.

Saarikon mukaan nyt on aika laittaa myös Suomen nettiyhteydet entistä parempaan kuntoon.

– Toimivat verkkoyhteydet ovat välttämätön edellytys sille, että etätyö onnistuu ja sähköiset palvelut pelaavat koko maassa. Kuitua ja kaapelia kehiin. Päätöksiä pitää hallituksessa tehdä jo tänä talvena, keskustajohtaja painotti.

Tiede- ja kulttuuriministeri muistutti, että korkeakoulupolitiikassa on jo toteutettu suunnanmuutos ja keskittämiselle on laitettu piste.

– Kautta yhteiskunnan kuuluu nyt ymmärrystä keskustan pitkäaikaiselle näkemykselle yliopistojen ja korkeakoulujen Suomesta.

Saarikko huomautti, että korkeakoulut eri puolilla Suomen saavat yli 10 000 uutta aloituspaikkaa vuoteen 2022 mennessä. Osaajapulaan on vastattu myös antamalla korkeakouluille uusia koulutusvastuita ja olemassa olevia koulutusohjelmia on vahvistettu.

– Tavoitteemme on jatkaa aloituspaikkojen lisäämistä kuluvalla vaalikaudella.

Saarikko kertoi laittavansa myös vireille selvityksen opintotuen alueellisen lainahyvityksen käyttöönotosta.

– Se on porkkana, menolippu maakuntiin. Ehdotuksen taustalla on hyvät kokemukset Norjasta, jossa opintovelallinen saa kevennystä lainanmaksuunsa, jos hän asuu ja työskentelee harvaanasutulla, työvoimapulasta kärsivällä alalla. Tälläkin tavoilla teemme työtä koko Suomen ja kaikkien suomalaisten puolesta.

Keskustajohtaja muistutti myös keskustan saavutuksista peruskoulun ja kattavan yliopisto- ja ammattikorkeakouluverkon luomisessa.

– Onko nyt seuraavan askeleen paikka, kun olemme jo muuttaneet korkeakoulupolitiikan suunnan. Onko taas uuden yliopiston perustamisen paikka?