Lukijalta: Susilaki tuo maaseudun asukkaille oikeutta
Eduskunta muutti metsästyslakia selvin numeroin 135–35 siten, että suden lisäksi myös karhun ja ilveksen alueellinen kiintiöihin perustuva kannanhoidollinen metsästys otetaan koko Suomen alueella käyttöön.
Laki sai kovaa vastusta muutamalta itseään luonnonsuojelujärjestönä markkinoivalta minimaaliselta vihreältä äärijärjestöltä, joilla ei oikeasti ole mitään tekemistä luonnonsuojelun kanssa.
Eniten näitä järjestöjä tuntui harmittavan se, että nyt lain valmistelussa kuunneltiin muitakin kuin kyseisiä järjestöjä. Nyt muun muassa metsästäjäjärjestöt ja maaseudun asukkaita edustavat ryhmät olivat mukana.
Aiemmin suojelupäätösten valmistelusta (muun muassa susi, valkoposkihanhi, merimetso, liito-orava) ei ole juurikaan ilmoiteltu varsinkaan suojelun seurauksista kärsimään joutuville eli lähinnä maaseudun asukkaille.
Nyt voimme olla tyytyväisiä, että lakia on valmisteltu avoimesti, kuten avoimessa demokratiassa kuuluukin. Nykyisen tilanteen, petojen määrän hallitsemattoman kasvun, ovat aiheuttaneet aiemmin pimennossa tehdyt suojelupäätökset.
Poliitikoillemme kysymys: miten tällainen klikki on päässyt ympäristöministeriöön pesiytymään?
Ari Hyvönen
Kausala
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/