Ruotsi julkisti Suomen vanavedessä Nato-myönteisen analyysin – puuttui vain kehotus hakea jäsenyyttä
Ruotsin sosiaalidemokraattinen puolue saa keksiä melkoisia selityksiä, jos se päätyy vastustamaan Nato-jäsenyyden hakemista perjantaina julkistetun turvallisuuspoliittisen analyysin pohjalta.
Kahdeksan valtiopäiväpuolueen valmistelemasta analyysistä ei nimittäin löydy vaihtoehtoja Natolle, jos Ruotsi mielii huolehtia omasta ja naapureidensa turvallisuudesta.
Ilmiselvä johtopäätös Nato-jäsenyyden hakemisesta tekstistä kuitenkin puuttuu, samoin kuin Suomen aiemmasta selonteosta. Ratkaisun hetki on sunnuntai-iltana, kun demarit paljastavat kantansa. Tutkija Mikko Majanderin mukaan jännitettävää ei juuri ole.
– Jos (puolustusministeri Peter) Hultqvist ja muut kantaansa panttaavat olisivat päätymässä kielteiselle kannalle, he puhuisivat nyt aivan toisella tavalla, Majander ajatuspaja Magmasta perustelee.
Analyysiä esitellyt ulkoministeri Ann Linde kertoi oman kantansa olevan jo selvillä. Sitä ei ole vaikea arvata.
– Tärkein seuraus mahdollisesta jäsenyydestä olisi, että Natossa Ruotsi olisi osa Naton kollektiivista turvallisuutta, Linde sanoi lehdistötilaisuudessa.
Analyysiä valmistelemassa olleista puolueista kaksi, vasemmistopuolue ja ympäristöpuolue, jättivät raporttiin eriävän mielipiteensä Nato-päätelmien osalta.
Vasemmistopuolueen edustaja Håkan Svenneling kutsui analyysiä ”pamfletiksi Ruotsin Nato-jäsenyyden puolesta”.
– Perusteluja Nato-jäsenyyttä vastaan voi etsiä mikroskoopilla. Ei niitä löydy, Svenneling totesi.
Analyysin mukaan muut turvatakuuratkaisut Naton ulkopuolella eivät ole realistisia vaihtoehtoja.
– On ilmiselvää, että EU:n jäsenmailta puuttuu poliittista tahtoa kehittää yhteistä puolustusta unionissa, analyysin päätelmissä todetaan.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tehnyt myös selväksi sen, missä kulkee Naton toiminnan raja jäsenten ja liittouman ulkopuolisten maiden suhteen.
– Naton yhteisessä puolustuksessa ei ole kumppanuusulottuvuutta, tekstissä todetaan.
Tämän vuoksi Ruotsilla ei ole nykytilanteessa takeita sille, että se saisi apua joutuessaan vakavan uhan tai hyökkäyksen kohteeksi.
Majanderin mukaan Ruotsin selvitys seuraili Suomessa aiemmin julkaistua selontekoa aina muotoa myöten, mutta ruotsalaisin nyanssein.
Tärkein niistä on hänen mukaansa kaikkien Naton hyötyjen luettelun keskellä se rauhoitteleva vakuutus, että Ruotsi voisi jatkaa jäsenenäkin aiempaa arvopohjaista ulkopolitiikkaansa.
Majanderin mukaan viesti on suunnattu erityisesti hallituspuolueen Nato-epäilijöille.
– Luulen, että Ruotsin keskustelussa on tällä hetkellä nyt hirveän tärkeää puhutella tätä osaa sosiaalidemokraattista kansanliikettä, Majander sanoo.
Hänen mukaansa ruotsalaiset kykenivät eriävistä mielipiteistä huolimatta yllättävän suureen yksimielisyyteen, jos siis sikäläinen lähtötilanne huomioidaan.
– Olisin jopa kuvitellut, että tämä ottaa kovemmalle, Majander pohtii.
Erityisen koville ”diskuteeraamiseen” tottuneille demareille näyttää ottavan päätöksenteon kiire, joka ei johdu vain Venäjän aloittamasta sodasta ja Suomen jo tekemästä Nato-linjavalinnasta vaan myös päälle painavista syksyn valtiopäivävaaleista.
– Niiden pääteemaksi sosiaalidemokraatit eivät suin surminkaan halua turvallisuuspolitiikkaa ja Nato-päätöstä, Majander sanoo.
