Ruotsalainen kaivosjätti LKAB teki Euroopan suurimman harvinaisten maametallien löydön Kiirunassa
Ruotsin valtion omistama kaivosyhtiö LKAB kertoi torstaina tehneensä Euroopan suurimman harvinaisten maametallien löydön Kiirunassa. Esiintymä julkistettiin samalla kun EU:n komissio vieraili kaivospaikkakunnalla Ruotsin EU-puheenjohtajakauden yhteydessä.
LKAB:n toimitusjohtajan Jan Moströmin mukaan esiintymä voi osoittautua vielä alustavaa arviota suuremmaksi, sillä sitä ei ole vielä tutkittu kokonaan. LKAB arvioi, että Per Geijer -alueen löydöksestä voi olla tuotettavissa noin miljoona tonnia maametalleja sisältäviä oksideja.
– Tämä on Euroopan tällä hetkellä suurin tunnettu löydös. Myös Norra Kärrin löydös Vätternjärven lähellä on suuri, mutta tämä on isompi, Moström sanoi.
EU:n omavaraisuuden kannalta harvinaisten maametallien löydös voi osoittautua hyvin merkittäväksi, sillä lähes kaikki EU:ssa käytettävät maametallit tuodaan nykyään Kiinasta. Harvinaisia maametalleja tarvitaan muun muassa sähköautojen akkujen, tuuliturbiinien ja elektroniikan valmistuksessa.
– Kiina hallitsee nyt markkinoita täysin, sekä kaivostoiminnan että jalostuksen osalta, Moström kertoi.
Moströmin mukaan nykyinen riippuvuus Kiinasta on Euroopan kannalta riski.
– Kiina ei ehkä tulevaisuudessa halua olla vain raaka-aineiden tuottaja, vaan voi jatkossa haluta toimittaa maametallit valmiiksi jalostettujen tuotteiden muodossa, Moström sanoi.
Nopeaa ratkaisua Kiirunasta ei ole tarjolla, sillä löydöksen hyödyntämisen arvioidaan vaativan vielä 10–15 vuotta. Lupaprosessin kannalta on huomioitava muun muassa alueen porotalous, Natura 2000 -ohjelma ja muut ympäristövaatimukset, Moström totesi.
EU:n komissio arvioi, että harvinaisten maametallien kysyntä nousee viisinkertaiseksi vuoteen 2030 mennessä.
Ruotsin hallituksessa toiveikkuus oli kuitenkin jo suurta.
– Tällä löydöllä on avainrooli Euroopan vihreässä siirtymässä, iloitsi Ruotsin elinkeino- ja energiaministeri Ebba Busch tiedotustilaisuudessa, joka pidettiin LKAB:n kaivoksen uumenissa Kiirunassa.
LKAB on jo pitkään ollut tietoinen Kiirunan harvinaisten maametallien pitoisuuksista, mutta niiden pitoisuudet on tutkimuksissa todettu ennalta arvioitua suuremmiksi. Tonnissa arvioidaan olevan 0,18 prosenttia harvinaisia maametalleja, mikä on pitoisuudeksi hyvin korkea. Yleensä pitoisuuksia mitataan miljoonasosissa.
Ruotsissa on tehty muitakin löydöksiä harvinaisista maametalleista, mutta hyödyntäminen ei välttämättä ole helppoa. Norra Kärrin löydöksen hyödyntämistä vastaan on noussut kansanliike, joka epäilee kaivoksen pilaavan Vätternin vettä.
Harvinaisiksi maametalleiksi lasketaan 17 alkuainetta, joita tarvitaan pieniä määriä monissa koneissa ja laitteissa.