Ruokaketjussa tilin tekee kauppa – Kriisikokous: Halpuutus tuhoaa suomalaisen elintarviketuotannon

MTK:n liittojen puheenjohtajat kokoontuivat maanantaina kriisikokoukseen kuivuuden runtelemaan Satakuntaan.

Noormarkussa pidetyssä kokouksessa puheenjohtajat vaativat pikaisia toimenpiteitä maatilojen talousahdingon ratkaisemiseksi.

– Katseet kääntyvät kaupan suuntaan. Markkinoilta pitää saada lisää rahaa. Tuotteen hinnan pitää olla sellainen, että siitä riittää kunnollinen osa myös tuottajalle, MTK-Etelä-Pohjanmaan puheenjohtaja Johanna Kankaanpää sanoo.

Puheenjohtajat vaativat kaupparyhmien johtajilta pikaisia linjauksia siitä, miten kauppa kantaa vastuunsa suomalaisen ruuan tulevaisuudesta.

– Toivomme kaupalta nyt nopeaa reagointia siihen, miten se aikoo turvata ruokaketjun osien toimintaedellytykset ja koko suomalaisen elintarviketeollisuuden jatkumisen, MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja, keskustan kansanedustaja Eerikki Viljanen sanoo.

Tarkoitus ei Viljasen mukaan ole, että kuluttajahinnat paljon nousisivat. Kritiikki kohdistuu kaupan rooliin ja asemaan ruokaketjussa.

– Kauppa on ainoa, joka tekee tiliä. Voisiko se luopua osasta omasta katteestaan tuottajien hyväksi, Viljanen pohtii.

Haluaisimme työstämme palkan.

Eerikki Viljanen

Viljanen on keskustellut maataloustuotannon ahdingosta myös maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) kanssa ja toivoo, että ministeriössä käännettäisiin kaikki kivet, että löytyisi ratkaisu tämänhetkiseen ongelmaan mutta myös siihen, miten tuottajahintojen lasku saadaan pysyvästi käännettyä nousuun.

Kuivuustilanne on paha myös Ruotsissa, Baltian maissa ja Saksassa.

– Tukien jakoon pitäisi saada joustoa myös EU-tasolle. Haluaisimme työstämme palkan. Hinnat ovat kuitenkin laskeneet ja tilojen pelivara on käytetty, jos sitä on ollutkaan, Viljanen sanoo.

Kuivuudesta ja metsäpaloista kärsivässä Ruotsissa yksittäiset kunnat ja kauppa ovat sitoutuneet markkinoimaan ruotsalaisia tuotteita ja tukemaan näin viljelijää.

Tämän lisäksi Ruotsissa on päädytty kansallisesti tukemaan vaikeassa tilanteessa olevia viljelijöitä 117 miljoonalla eurolla.

Ainoastaan hinnalla kilpaileva kauppa tuhoaa suomalaisen elintarviketuotannon, puheenjohtajat varoittavat.

Pääpointti on, että tiloilla ei ole puskuria eli rahaa.

Johanna Kankaanpää

Suomen maatalouden kannattavuus on heikentynyt jo usean vuoden ajan. Viime vuonna suoranaisen kadon aiheutti märkyys ja kylmyys, tämän vuoden vitsauksena ovat kuivuus ja kuumuus.

Luonnovarakeskus Luke on ennustanut, että kuluvasta vuodesta tulee huonoin vuosi sitten vuoden 1987 katovuoden.

Normaalisti markkinataloudessa kustannusten nousu ja huono sato kompensoituu hintojen nousulla. Suomen ruokamarkkinoilla tämä ei MTK:n mukaan kuitenkaan toteudu.

– Kauppa on valinnut tien, jossa maailman laadukkaimman ruoan ainoa markkinointikeino on halpuutus. Suomalaista maailman parasta voita myydään Euroopan alhaisimpaan hintaan ja suomalaisen hiehon fileellä kävivät tanskalaiset pokkaamassa maailman parhaan pihvin palkinnon. Tästä huolimatta tuottajahintamme jää reilusti jälkeen vaikkapa Ruotsin hintatasosta, kriisikokouksen tiedotteessa todetaan.

– Pääpointti on, että tiloilla ei ole puskuria eli rahaa. Nyt on tulossa toinen huono kesä edellisen jälkeen. Hinta laahaa, tuet eivät nouse, eivätkä tuotantokustannukset laske, Johanna Kankaanpää luettelee.

Tuotantoketjuun on Kankaanpään mukaan saatava lisää rahaa ja sen jakautuminen oikeudenmukaiseksi ketjun eri osien kesken.

– Hinnan pitää olla sellainen, että siitä riittää myös tuottajalle.

Suhteutettuna tulotasoon ruoka on MTK:n mukaan Suomessa Euroopan keskihinnan alapuolella. Hintoihin täytyy saada korotusta ja sen täytyy nyt siirtyä lyhentymättömänä alkutuotantoon.

Maataloustuottajien MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila mukaan maatalous tarvitsee monenlaisia toimenpiteitä, jotta elinkeinon harjoittamista voidaan Suomessa jatkaa.

Hän nostaa esille esimerkiksi yleiskorvauksen, jossa maksettaisiin hehtaaria kohden ylimääräinen korvaus, jotta tilat saadaan pidettyä hengissä vuoden yli.

Marttilan mukaan rehun kuljettamisesta alueille, joissa sato on jäänyt olemattomaksi, voitaisiin maksaa kuljetusavustusta.

– On järjetöntä alkaa teurastaa tuottavaa karjaa, Marttila huomauttaa.