Maatalousministeri Leppä: Viljelijöiden tukitoimet nostetaan pöydälle budjettiriihessä, kuivuuden takia tilanne on vakava
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) kertoo tuovansa budjettiriiheen asioita, joilla haetaan helpotusta kuivuudesta kärsivien suomalaisten maanviljelijöiden tilanteeseen.
– Alueelliset erot ovat isoja. Lounais-Suomessa ollaan todella tukalassa tilanteessa, osassa Suomea tilanne on kohtuullinen ja osassa siltä väliltä. Tämä ei tiedä hyvää viljaomavaraisuudelle eikä laadulle, ja vakavia ongelmia on odotettavissa, Leppä sanoo.
Leppä ei vielä halua sanoa, millaisia nämä budjettiriiheen vietävät tukitoimet voisivat olla.
– En nyt käy tässä vaiheessa ennenaikaisesti arvailemaan yhtään mitään, asiat selviävät sitten budjettiriihessä.
Leppä on itsekin maanviljelijä. Viime vuonna Leppä sai viljelijätukea noin 116 000 euroa.
Tuottajajärjestö MTK:n peltokasvivaliokunta on esittänyt yhdeksi kriisitoimeksi hehtaareihin perustuvan yleiskorvauksen maksamista kaikille tiloille.
– Kyllähän tässä riihikuiva raha olisi käytännössä paras ja tehokkain tukitoimi. Yleiskorvaus on hyvä keino sikäli, että sellainen todella tarkka kohdistaminen esimerkiksi kadon suuruuden mukaan on vaikeaa, koska menetykset vaihtelevat paljon pienilläkin alueilla. Tarkkaan kohdennetusta järjestelmästä voisi myös tulla hyvin byrokraattinen, sanoo kansanedustaja ja MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Eerikki Viljanen (kesk.).
Suoraa taloudellista tukea kannattaa myös ProAgria Keskusten Liiton toimitusjohtaja Juha Nuutila. Muita tukivaihtoehtoja voisi löytää viljelijöiden kustannusten pienentämisestä.
– Pitää selvittää, voisiko joitakin viljelijöiden maksamia maksuja helpottaa tai lykätä. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi energiaverot, Nuutila sanoo.
Ministeri Leppä näkee nykyisen kriisin takana pitkäaikaisempia ongelmia kuin yhden kesän kuivuuden. Koska tuottajien saamat hinnat ovat polkeneet pitkään paikallaan, maanviljelyn kannattavuus on heikkoa.
Heikko kannattavuus taas johtaa siihen, että monien maatilojen on vaikea valmistautua tällaisiin yllättäviin satomenetyksiin.
– Markkinoiden toimivuus on keskeinen asia. Kauppa hallitsee elintarvikemarkkinoita ja -ketjua ylivertaisella tavalla, ja heillä on nyt näytön paikka siirtyä sanoista tekoihin, Leppä sanoo.
Hallituksen päätyökalut tässä asiassa ovat lainsäädännön puolella.
Ensi vuoden alussa voimaan tuleva elintarvikemarkkinalaki valvovine viranomaisineen on Lepän mukaan suunniteltu kitkemään epäterveitä kauppatapoja. Sen lisäksi tavoitteena on tarkistaa, onko nykyinen kilpailulaki markkinoiden tasalla.
Kaupan alan vastuuta peräänkuuluttaa myös Viljanen.
– Olennaista on se, miten kaupat aikovat reagoida. Tinkivätkö ne omasta katteestaan ja antavat elintarvikeketjun muille osille enemmän rahaa, vai nostavatko ne ruoan hintaa kaupassa ja tuovat enemmän rahaa ketjuun sitä kautta?
– En ole huomannut, että kaupat olisivat vielä ottaneet kantaa mihinkään, Viljanen sanoo.
