RKP panttaa yhä kantaansa käännytyslakiin – eduskunnan urakan loppusuora alkoi puhemaratonilla
Mielipiteitä voimakkaasti jakavan käännytyslain käsittely eduskunnan täysistunnossa alkoi tiistaina useiden tuntien mittaiseksi venyneellä keskustelulla. Täysistunnon alussa ihmetystä herätti, miksi hallintovaliokunnan mietinnön laista esitteli valiokunnan varapuheenjohtaja Pihla Keto-Huovinen (kok.) eikä puheenjohtaja Mauri Peltokangas (ps.).
Peltokankaan poissaolo yllätti suuressa salissa keskustelua johtaneen varapuhemies Paula Risikon (kok.), joka joutui täysistunnon aluksi toteamaan, ettei Peltokangas ole paikalla. Myöskään Keto-Huovinen ei ollut saanut etukäteen tietoa Peltokankaan poissaolosta.
Iltapäivällä perussuomalaisten eduskuntaryhmä tiedotti, että Peltokangas on sairauslomalla. Sairausloman syystä tai kestosta ei kerrottu tarkempia tietoja. Iltalehden mukaan Peltokangas on kipeä ja sairaalahoidossa.
STT ei tavoittanut Peltokangasta kommentoimaan asiaa.
Käännytyslailla halutaan torjua Venäjän Suomeen kohdistamaa välineellistettyä maahantuloa. Keto-Huovisen mukaan lain yhtenä tavoitteena on myös, että itärajan rajanylityspaikkoja voisi avata liikenteelle. Itäraja on ollut useita kuukausia kiinni.
Hallintovaliokunta pitää saamansa selvityksen perusteella uhkaa tilanteen eskaloitumiseen yhä erityisen korkeana.
Poikkeuslaki vaatii viiden kuudesosan enemmistön, jotta se voidaan säätää kiireellisenä. Äänestys on näillä näkymin perjantaina, ja siitä voi tulla tiukka.
Tiistaina täysistunnossa useat käännytyslain vastustajat olivat yhtä mieltä kannattajien kanssa siitä, että Venäjä on terroristivaltio, jonka uhkiin on vastattava. Poliittisten näkemyserojen katsottiinkin koskevan ennen kaikkea keinoja. Esimerkiksi lakia vastustavien vihreiden mielestä käännytyslaille ei ole etsitty riittävästi vaihtoehtoja.
Hallituspuolue RKP:n eduskuntaryhmä jätti tiistaina yhä auki kantansa lakiin. Ryhmän sisäinen keskustelu jatkuu torstaina. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson ei ryhmäkokouksen jälkeen kertonut, kuinka moni vastustaa lakia Eva Biaudet’n lisäksi, eikä se selvinnyt suuressa salissakaan iltakuuteen mennessä. RKP:n edustajilla on äänestyksessä vapaat kädet.
SDP:n eduskuntaryhmä kuittasi tiistaina hyväksyvänsä mietinnön, mutta ryhmässä on edustajia, jotka vastustavat lakia. Ennen perjantain täysistuntoa ratkennee, miten he saavat äänestyksessä toimia.
Esimerkiksi Elisa Gebhard (sd.) luonnehti täysistunnossa esitystä kelvottomaksi.
– Pelkään pahoin, että hallitus on tuonut meille täysin kelvottoman esityksen, joka samalla luo vaarallisen ennakkotapauksen siitä, miten kävelemme ihmisoikeuksien yli, Gebhard sanoi.
Perustuslakivaliokunnan jäsen Johanna Ojala-Niemelä (sd.) puolestaan totesi, että laki on rajattu alueellisesti, ajallisesti ja sisällöllisesti ja että sen hyväksyminen merkitsisi rajattua poikkeusta ihmisoikeuksista.
– Rajatun alueen ulkopuolella ihmisoikeudet ovat täysimääräisesti voimassa. Mielestäni on liioiteltua, että tässä oikeusvaltiota nyt romutetaan, ja kannatan sen vuoksi tätä lakia.
Laki olisi voimassa vuoden. Sen nojalla turvapaikanhaku voitaisiin estää kuukaudeksi kerrallaan osassa Suomen rajaa, elleivät maahanpyrkijät ole esimerkiksi erityisen haavoittuvaisessa asemassa.
Lain käyttöönoton kriteerien täyttymisen toteaisi valtioneuvosto yhdessä tasavallan presidentin kanssa.