Rinne sanoi viimeisen sanansa sotelle, ja se on ei
Sote-uudistus menee täysin eri suuntaan kuin sen alkuperäiset tavoitteet, joten sitä ei voi hyväksyä lainkaan, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kiteytti ajatuksensa tänään eduskunnan lähetekeskustelussa.
– Olen miettinyt useaan otteeseen, miten hallituksen sote-tavoitteita, niitä alkuperäisiä, voisi tukea, edistää ja auttaa, mutta olen tullut siihen lopputulokseen, että hallituksen mallille pitää vain sanoa ei.
Rinne sanoo, että kokoomuksen ajama markkinamalli on päässyt määräävään asemaan sotessa, ja yritykset pääsevät tekemään voittoja verorahoilla.
– Se ei vain käy, yksinkertaisesti.
Rinteen mielestä ainoa oikea sote-malli olisi sellainen, jossa julkinen sektori olisi palveluiden järjestäjä ja päätuottaja, ja yksityinen ja kolmas sektori tukisivat sitä.
Keskustan kansanedustaja Juha Rehula tuohtui Rinteen puheenvuorosta.
– Gallup-kannatukseltaan suurimman oppositiopuolueen puheenjohtaja sanoo ”sille pitää sanoa ei”.
– Samalla kyseinen henkilö tässä salissa sanoo, että tämä epävarmuuden aika jatkukoon, ja se kiihtyvällä vauhdilla tapahtuva perustason palveluiden rapautumiskehitys saa siis jatkua. Ihmiset jonottavat, ihmiset odottavat, ihmiset maksavat, Rehula sanoi.
Kesällä sote-uudistusta vetävän ministerin paikalta väistynyt Rehula kuitenkin totesi, että kunnat ja kuntayhtymät joutuvat yksityisten terveysyritysten kanssa solmittavien pitkien sopimusten maksajiksi.
– Kyllähän tällä hetkellä on käynnissä puhdas markkinoiden osto häikäilemättömällä tavalla. Ne sopimukset, joita tällä hetkellä kunnat tekevät näiden kimalaisten ja pörriäisten kanssa, huhhuh, Rehula viittasi terveysyritys Mehiläiseen.
Eduskunta keskusteli maanantaina soten rajoittamislain tiukentamisesta.
Hallituksen esityksen mukaan ulkoistussopimuksiin pitää aina sisällyttää irtisanomisehto, jos ulkoistus koskee yli 30:tä prosenttia kunnan tai kuntayhtymän vastuulla olevista sote-palveluista ja jos sopimus jatkuu vuotta 2020 pitemmälle.
Lain tarkoitus on, että kunnat eivät tekisi liikaa tulevia maakuntia sitovia sopimuksia. Tällä hetkellä irtisanomisehto vaaditaan, jos ulkoistus koskee yli 50:tä prosenttia sote-palveluista ja sopimuksen kesto on yli 5 vuotta.
SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma sanoi, että lakiesitykseen liittyy valmis porsaanreikä.
– Seuraavaksi ryhdytään käyttämään 30 prosentin omistusosuutta, niin kuin yksityiset terveysyritykset ovat jo sanoneet.
Heinäluoma näki rajoittamislain tiukennuksen ”hätäjarrutuksena vuoristoisella tiellä jäisissä olosuhteissa”.
– Hallituksen sote-bussi on hyvää vauhtia suistumassa tieltä. Jo tähän mennessä on käynyt ilmi, ettei ole mitään takeita, että tämä laki riittää lopettamaan ulkoistukset.
Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa ja vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sanailivat siitä, miten terveyspalvelut paranevat pienituloisten näkökulmasta.
Sarkomaa näki, että valinnanvapautta vastustavan vasemmistoliiton mielestä ”suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa julkiset palvelut eivät kuulu kaikille”.
– Tämä uudistus tehdään juuri siksi, että verovaroin tuotetut palvelut olisivat jokaiselle. Vasemmistoliitto oli tästä eri mieltä, Sarkomaa sanoi.
Andersson totesi pitävänsä Sarkomaan tapaa puhua toisten puolueiden kannoista ”suorastaan törkeänä”.
Andersson sanoi, että mikäli tavoitteena olisi aidosti parantaa hoidon saavutettavuutta pienituloisten suomalaisten näkökulmasta, niin asiakasmaksuja alennettaisiin merkittävästi ja julkisiin terveyskeskuksiin lisättäisiin resursseja jonojen lyhentämiseksi.
Lisäksi kehitettäisiin palveluiden integraatiota, jotta moniongelmaiset saisivat useamman eri asiantuntijan apua.
– Teidän esityksenne johtaa siihen, että kustannukset nousevat markkinaehtoistamisen takia, ja siksi koska hyvätuloisten omavastuut alenevat.