Rehtorit: Yliopistoleikkauksissa on saavutettu kipuraja
Yliopistot ympäri Suomen ovat kulkeneet talouskurimuksessa, ja loppua ei näy.
Useissa yliopistoissa on käyty tai käydään parhaillaan yt-neuvotteluja, koska Suomen hallitus hakee koulutuksesta satojen miljoonien säästöjä vuoteen 2020 mennessä.
Viimeisin yt-rumba tanssittiin loppuun maanantaina Espoon Aalto-yliopistossa, jossa vähennystarve on 190 henkilöä. Lisäksi muilla ”pehmeillä keinoilla” henkilöstö arvellaan vähenevän noin 130 työntekijällä vuoden 2018 loppuun.
– Jo näillä leikkauksilla meidän henkilöstön kantokyky on ihan äärimmillään, kertoo Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri.
Yliopistot joutuvat hakemaan säästöjä, kun valtion perusrahoituksen osuus pienenee ja Tekesin ja Suomen Akatemian tutkimusrahoitus vähenee. Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto kärsivät leikkauksista eniten.
Tekesin leikkaukset kohdistuvat myös Lappeenrantaan ja Ouluun, koska niissä sijaitsevat tekniikkapainotteiset korkeakoulut.
– Jos kaikki Tekesin leikkaukset toteutuvat, Oulun yliopistolta lähtee 18–19 miljoonaa euroa, jolla olisi dramaattinen merkitys meille, kertoo Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki.
Tekesin rahahanan sulkeutuminen lopettaisi Oulussa projekteja, jotka heijastuisivat määräaikaisten työntekijöiden määriin.
Lappeenranta päätti marraskuussa vähentää 125, uudet yt-neuvottelut ovat käynnistyneet jo Itä-Suomen yliopistossa, jossa yt:t johtivat 60 henkilön lähtöpasseihin viime kesänä. Vaasassa ja Åbo Akademissa yt:t ovat vielä kesken, Turussa ei irtisanottu ketään.
Helsingissä yt-neuvotteluilla tavoitellaan 1 200 henkilön vähentämistä vuoteen 2020 mennessä.
Aalto-yliopistolla yt-neuvotteluiden ulkopuolelle jäivät professorit eli noin 500 työntekijää.
– He jäivät ulkopuolelle, koska haluamme turvata ydinosaamisen. Leikkaukset vaarantavat tulevaisuuden, mutta laadusta emme aio tinkiä, Teeri kertoo.
Yliopistot hakevat säästöjä myös yhteistyöllä. Esimerkiksi Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto ovat rakentaneet muun muassa yhteisiä tutkimustiloja.
Oulun, Itä-Suomen, Tampereen ja Turun yliopistot hakevat säästöjä kehittämällä yhteistyössä tutkimuksen ja koulutuksen mallia, jolla karsitaan päällekkäisyyksiä.
– Koulutusviennin yhteistyön kautta laatua voidaan ylläpitää ja parantaa kustannustehokkaasti, toteaa Itä-Suomen yliopiston rehtori Jukka Mönkkönen.
Kansainvälisiltä säätiöiltä on haettu Suomessa hyvin vähän tai ei ollenkaan avustuksia.
Jukka Kola
Helsingissä suunnataan katse ulkomaille, niin yhteistyötä kuin rahoitusta ajatellen.
– Esimerkiksi kansainvälisiltä säätiöiltä on haettu Suomessa hyvin vähän tai ei ollenkaan avustuksia, kertoo rehtori Jukka Kola.
Yhteistyön lisäksi yliopistot aikovat panostaa tutkimusalueille, joilla on parhaimmat mahdollisuudet menestyä kansainvälisesti.
– Sellainen alue jossa emme ole parhaimpia, saatamme luopua siitä tulevaisuudessa, Niinimäki jatkaa.
Rehtoreiden mielestä yliopistojen leikkauksissa on saavutettu nyt kipuraja. Jos leikataan enemmän, syntyy pysyviä tuhoja.
– Jos säästötarpeita tulee lisää, silloin vaaditaan rakenteellisia muutoksia. Juustohöylääminen ei enää riitä, sanoo Mönkkönen.
Rehtorit pitävätkin hallituksen leikkauspolitiikkaa lyhytnäköisenä, koska koulutus ja tutkimus nähdään kulueränä, ei investointina tulevaisuuteen.
– Yliopistot tuottavat juuri sitä osaamista, mitä Suomi tässä tilanteessa tarvitsee. Suomen talouden kannalta toivon, että tällaisia leikkauksia ei kohdistu enää yliopistosektorille, Teeri lopettaa.