Rehnin tulos on hyvä, mutta keskusta ei voi siihen tuudittautua, sanovat ex-puoluejohtajat – "Vanhoilla opeilla ei pärjää"
Keskustan tukema Olli Rehn sai presidentinvaaleista kelpo tuloksen, mutta puolue ei voi kuitenkaan tuudittautua sen tuomaan positiiviseen vireeseen.
Niin voisi tiivistää keskustan ex-puheenjohtajien näkemykset presidentinvaaleista. Suomenmaa tavoitti heistä kolme kommentoimaan, miten vaalitulosta kannattaisi tulkita keskustan näkökulmasta.
Vuosina 2003–2010 puoluetta johtaneen Matti Vanhasen mukaan Rehnin vaalitulokseen voi hyvällä syyllä olla tyytyväinen. Rehn pärjäsi paremmin kuin viime kuukausien gallupit ja sai taakseen liki puolimiljoonaa äänestäjää.
– Rehn kokosi keskustaväen. Ihmiset kampanjoivat ja tekivät töitä hänen puolestaan loppuun asti. Usein keskustalaisilla meinaa ote löystyä vaalien viimeisinä päivinä, mutta nyt niin ei käynyt, Vanhanen sanoo.
Vanhasen mielestä Rehnin kampanjassa oli mietitty alusta asti tarkkaan ne perusasiat, joita ehdokas pitää tärkeänä. Se toi esiintymisiin johdonmukaisuutta.
– Tärkeää on, että niiden takana uskallettiin seistä loppuun asti.
Vanhasen mukaan Rehnin tulos rohkaisee keskustalaisia. Ennen kaikkea se tuo luottamusta siihen, että puolue voi edelleen saada tukea maltillista keskitietä painottavalta laajalta äänestäjäkunnalta.
– Alueelliset tulokset kertovat, että keskustan ei kannata menettää toivoaan. Rehn oli ykkönen monessa kunnassa eri puolilla Suomea. Se on iso juttu vaaleissa, joissa taktinen äänestäminen oli isossa roolissa.
Keskusta joutuu Vanhasen mukaan nyt kuitenkin sietämään aikaa, jolloin kärkkäät mielipiteet ja ääripäät jyräävät. Maltillisille äänenpainoille löytyy taas joskus kannatusta, sitä pitää malttaa odottaa.
Keskustan kannattaa Vanhasen mielestä oppia Rehnin kampanjasta ennen kaikkea johdonmukaisuutta. Se tuo politiikkaan uskottavuutta myös vaikeina aikoina.
– Myös taktisen äänestämisen peli pitäisi osata. Rehn menetti jonkin verran ääniä sen vuoksi.
Neljäs sija ja viidentoista prosentin kannatus eivät kuitenkaan ole sellaisia, mihin keskustan kannattaisi tyytyä, sanoo Katri Kulmuni.
Hän luotsasi keskustaa syyskuusta 2019 syyskuuhun 2020.
– Viisitoista prosenttia on keskisuuren puolueen luku, se ei riitä keskustalle. Puolueen pitäisi taistella vaalien voitosta, Kulmuni linjaa.
Hän sanoo olevansa huolissaan siitä, että monet keskustalaiset vaikuttavat tyytyvän lukemiin, jotka aiemmin olisivat olleet iso pettymys. Tuloksesta ei hänen mielestään voi vetää suoria johtopäätöksiä keskustan tuleviin mahdollisuuksiin. Henkilövaali on aivan eri asia kuin koko puolueen kannatus.
– Jutta Urpilaisen kannatus oli 4,5 prosenttia. Demareiden kannatus seuraavassa gallupissa tuskin on niin alhainen, hän huomauttaa.
Kulmuni myöntää, että Rehnin tulos on kuitenkin nykytilanteeseen nähden hyvä. Etenkin siksi, että tulos oli parempi kuin viime aikojen gallupit.
Hän kuitenkin muistuttaa, että vielä vuosi sitten Rehn keikkui kyselyiden kärjessä.
– On syytä pohtia, miksei toisen kierroksen paikka siitä huolimatta irronnut. Olisiko se ollut mahdollista paremmalla kampanjalla vai ovatko syyt vielä syvemmällä?
Kulmunin mukaan keskustasta on tullut mitäänsanomaton. Hän kannustaa puoluettaan seisomaan omien arvojensa ja näkemystensä takana, vaikka se nostattaisi kritiikkiä.
Hän kehottaa kiinnittämään huomiota siihen, että presidenttiehdokkaista esimerkiksi perussuomalaisten Jussi Halla-aho ja vihreiden Pekka Haavisto herättävät monissa ankaraa vastustusta. Silti he pärjäsivät vaaleissa.
– Keskustalle riittäisi, jos omat tukisivat, mutta nyt hekään eivät tue. Aatteellinen pohja on murenemassa. Samaan aikaan perussuomalaiset jäytävät keskustan selässä. Siihen pitäisi puoluejohdon reagoida.
Miten?
– Minulla oli näkemyksiä siitä jo muutama vuosi sitten, mutta nyt on muiden aika vastata.
Rehnin tulos on osoitus, että mahdollisuuksia keskustalla vielä on, pohtii Anneli Jäätteenmäki.
Hän toimi keskustan puheenjohtajana 2000–2003.
Hän luonnehtii Rehnin tulosta hyväksi. Hän uskoo sen tulleen paljolti siksi, että Rehn ehdokkaana herätti monissa ihmisissä paljon luottamusta. Kiitosta Jäätteenmäki antaa myös keskustaväelle.
– Puolueen aktiivit ovat niitä, jotka tämän kampanjan laittoivat lentoon. Erityiskiitoksen antaisin nuorille. Keskustalla on vielä osaamista, jos se vain saadaan käyttöön.
Rehnin kampanja osoittaa Jäätteenmäen mukaan sen, että keskustan on aika uudistua. Vanhoilla opeilla ei hänen mukaansa enää pärjää.
– Keskustan täytyy ottaa kantaa uusiin asioihin. Sellaisiin, jotka puhuttavat ihmisiä. Ja kaikkeen siihen täytyy olla jotain sanottavaa.
Oliko Rehnillä sitten jotain sellaista sanottavaa, mitä keskustalla ei ole?
Jäätteenmäki ei ota siihen suoraan kantaa. Hän tyytyy sanomaan, että Rehn tunnetaan liberaalina ihmisenä.
Rehn onnistui Jäätteenmäen mielestä myös sanoittamaan ajatuksiaan ulko- ja turvallisuuspolitiikasta tavalla, joka upposi moniin suomalaisiin.
– Sitä kaivataan keskustaltakin enemmän. Keskusta puhuu yrittäjistä, maataloudesta ja lapsiperheistä. Niillä saa sen 10 prosentin kannatuksen. Aiheita pitäisi olla paljon laajemmin.
Petrattavaa keskustalla olisi Jäätteenmäen mukaan myös ilmasto- ja ympäristöasioissa sekä koko Suomen puolustamisessa. Hän korostaa tarkoittavansa koko Suomella myös kaupunkeja, niitä kaikkein suurimpiakin.
– Keskustankin pitää muistaa, ettei se jaa ihmisiä asuinpaikan mukaan. Puolue on vähän unohtanut heidät, ketkä muuttavat maaseudulta kaupunkeihin.