Tätä kansansairautta ei juuri kukaan ota tosissaan, liitto varoittaa
Munuais- ja maksaliitto vaatii parempaa rasvamaksan riskin tunnistamista terveydenhuoltoon. Myös rasvamaksan hoitoon pitäisi liiton mukaan löytyä nykyistä paremmin resursseja.
Munuais- ja maksaliitto korostaa tiedotteessaan, että usein rasvamaksaa tietämättään sairastavat tai riskiryhmässä olevat ovat jo terveydenhuollon seurannassa muiden pitkäaikaissairauksien vuoksi.
Heidän maksaterveyttään ei kuitenkaan liiton mukaan arvioida järjestelmällisesti, vaikka sairaus olisi helposti todettavissa.
– Maksaterveyden arviointi tulee liittää osaksi tyypin 2 diabeteksen, lihavuuden sekä sydän- ja verisuonisairauksien hoitopolkuja. Terveydenhuoltoon tarvitaan yhdenmukaiset ohjeet näiden riskiryhmien seulontatestien käyttöön ja tulkintaan, maksa-asiantuntija Tarja Teitto-Tuckett summaa tiedotteessa.
Liitto muistuttaa, että rasvamaksa olisi etenkin varhaisessa vaiheessa hoidettavissa elintapaohjauksella. Siihen pitäisi löytyä nykyistä enemmän resursseja.
– Rasvamaksan ennaltaehkäisy, varhainen tunnistaminen ja hoito tulee sisällyttää perusterveydenhuollon palveluiden suunnitteluun. Hoidon jatkuvuus on myös turvattava vahvistamalla perusterveydenhuoltoa, Teitto-Tuckett summaa.
Tiedotteen mukaan rasvamaksa on länsimaiden yleisin alkoholista johtumaton maksasairaus, joka lisääntyy koko ajan.
Euroopassa rasvamaksan aiheuttamien kustannusten arvioidaan ylittävän liiton mukaan 35 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä.
Tiedotteessa korostetaan, että rasvamaksa lisää merkittävästi riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin kuten sydäninfarktiin, aivohalvaukseen ja sydämen vajaatoimintaan.
– Sydän- ja verisuonisairaudet ovat yleisin kuolinsyy rasvamaksaa sairastavilla. Rasvamaksa lisää myös muiden aineenvaihduntasairauksien riskiä ja pahentaa niiden kulkua. Siksi rasvamaksan hoito on tärkeää koko elimistön terveydelle, tiedotteessa todetaan.