Rehn: Talouden ylikuumeneminen on vielä kaukana
Euroalueen taloudellisen aktiviteetin voimistuminen ja työllisyyden koheneminen on koko kansantalouden ja yhteiskunnan kannalta myönteistä.
Näin totesi Suomen Pankin johtokunnan jäsen Olli Rehn puheessaan Arvopaperin Rahapäivillä, jonne hänet oli kutsuttu kertomaan talouspolitiikan vaikutuksista kansantalouteen ja sijoittamiseen.
Euroalueella toteutunut laaja-alainen talouskasvu peittoaa hänen mukaansa toteutettuun poikkeukselliseen, kevyeen rahapolitiikkaan liittyvät sivuilmiöt, kuten varallisuusarvojen voimakkaan nousun.
– Olemme vielä kaukana sellaisesta ylikuumenemisesta, joka edelsi finanssikriisiä, Rehn vakuutti.
Poikkeuksellisilla toimilla hän viittasi Euroopan keskuspankin laajamittaisiin arvopaperiostoihin, joihin useat keskuspankit ovat turvautuneet.
EKP laski myös keskuspankkikorot nollatasolle ja tarjosi runsaasti pitkäkestoista rahoitusta.
– Näillä toimilla pyritään ensisijaisesti laskemaan pitkiä korkoja alemmaksi ja lisäämään rahan tarjontaa yli sen, mitä rahapolitiikan perinteisillä välineillä olisi voitu saada aikaan, Rehn tarkensi.
Nämä toimenpiteet ovat hänen mukaansa rahapolitiikassa uusi ja poikkeuksellinen asia.
Kotitalouksien ja yritysten lainakannat ovatkin alkaneet maltillisesti kasvaa. Rehn muistutti, että talouskehityksen kannalta vaarallista olisi, jos ylivelkaantuminen alkaisi vaikeuttaa nuorten kotitalouksien asemaa tai estäisi uusien yritysten perustamisen.
– Muun muassa makrovakauspolitiikan välinein pyrimme huolehtimaan siitä, ettei ylivelkaantuminen pääse toistumaan, Rehn sanoi.
Hän huomautti, että inflaatio on poikkeustoimista huolimatta hintavakaustavoitetta hitaampaa.
Yhtenä selityksenä tähän Rehn esittää niin sanotun luonnollisen korkotason mataluutta. Se on tutkimusten perusteella alentunut selvästi finanssikriisin jälkeen. Syynä on työikäisen väestön kasvun sekä työn tuottavuuden kasvun hidastuminen.
Voidaanko sen odottaa palaavan lähemmäs tasoa, johon ennen finanssikriisiä totuttiin, riippuu Rehnin mukaan muun muassa väestönkehityksestä ja tuottavuuden kasvuvauhdista.
– Tämä kehitys vaikuttaa jatkossa myös keskuspankkien rahapolitiikan toimintamuotoihin. Näin ollen ympyrä sulkeutuu eli rahapolitiikka kytkeytyy lopulta reaalitalouteen, Rehn summasi.