Pyörämatkailu vastaa ajan henkeen: suosion kasvu näkyi viime kesänä Turun saaristosta Lappiin
Pyörämatkailu on kovassa nosteessa, ja viime kesänä monella suositulla reitillä nähtiinkin aiempaa enemmän kävijöitä.
Kyselyn perusteella kiinnostavimpia pyöräretkikohteita ovat Turun saaristo ja Ahvenanmaa, Tunturi-Lappi sekä Järvi-Suomi. Moni pitää enemmän nautiskelevasta fillaroinnista kuin kilometrien nielemisestä.
Pyörien huoltoon erikoistuneessa Urheilu Tesomassa Tampereella on meneillään kiireiset päivät, kun ihmiset haluavat ajokkinsa kuntoon kevättä ja kesää varten.
– Meillä näkyy myös se, että pyöräilystä on tullut lähes ympärivuotista. Vielä kymmenisen vuotta sitten huollossa oli selkeä katko loppuvuodesta alkaen, mutta nykyisin ruvetaan syksyllä vaihtamaan nastarenkaita pyöriin. Nyt koronan aikana myös työmatkapyöräily on lisääntynyt todella paljon, kertoo liikkeenharjoittaja Jorma Ylikoski.
Ylikoski on pannut merkille myös sähköpyörien käytön huikean kasvun. Huoltoon tulevista pyöristä vähintään neljäsosa on jo sähköpyöriä. Samalla pyöräretkien pituudet ovat kasvaneet.
– Esimerkiksi vanhemmat ihmiset voivat lähteä lyhyen lenkin sijaan yli kahdenkymmenen kilometrin sähköpyöräretkelle ihailemaan maisemia.
Viime vuonna perustetun Pyörämatkailukeskuksen mukaan retki- ja maastopyöräilyn suosio lähti 2010-luvun puolivälissä kasvuun, mitä vauhdittaa osaltaan sähköpyöräilyn suosio. Omatoimipyöräilijät voivat suunnata merkityille reiteille, mutta tarjolla on myös valmiita pyöräily- ja majoituspaketteja.
Pyörämatkailukeskuksen keräämien tietojen mukaan polkupyörien myynti kasvoi viime kesäkuussa noin 70 prosentilla vuodentakaiseen verrattuna.
Pyöräilyn suosio on näkynyt myös pohjoisen matkailukeskuksissa Rukalla, Levillä, Saariselällä ja Ylläksellä vuokrapyörien suurena kysyntänä.
Pyöräilijöitä riitti viime kesänä lisäksi Turun saariston rengasreiteillä, joissa kävijämääriä voi seurata yhteysalusten lipunmyynnin avulla. Sekä Pienellä että Isolla rengastiellä laskettiin yli 4 000 pyöräilijää, missä oli kasvua edellisvuodesta noin 40 prosenttia.
Saimaan saaristoreitillä liikennöivälle Norppa-lautalle nousi noin 2 800 pyöräilijää, missä oli lisäystä reilu kolmannes edellisvuoteen. Tampereen seudulla 30 kilometriä pitkä maisemareitti Pyhäjärven ympäri veti kevään ja kesän aikana 50 000 pyöräilijää.
Suomessa erityisesti miehet ja 36–55-vuotiaat kokevat pyöräilyn houkuttelevaksi matkailumuodoksi, selviää pyörä- ja luontomatkailua kehittävän Ellare Oy:n tutkimuksesta. Kolme viidestä vastaajasta arvelee lisäävänsä pyöräilemistä. Pyöräilymatkatutkimus 2020 -kyselyyn vastasi noin 1 770 ihmistä verkossa ja kuluttajapaneelissa.
– Yllättävää oli se, miten selvästi pyöräilijät ovat jakautuneet eri ryhmiin, sanoo Ellaren omistaja Pirjo Räsänen.
Mukaan mahtuu perhe-, maasto-, alamäki-, kaupunki- ja maantiepyöräilijöitä. Suosittua on myös retkipyöräily, jossa tehdään esimerkiksi mökiltä päiväretkiä lähiseuduille.
Kyselyn perusteella pyöräilijät nauttivat eniten hienoista maisemista, ulkoilmassa vietetystä ajasta sekä tutustumisesta uuteen seutuun. Nautiskeleva pyörämatkailu viehättää ihmisiä enemmän kuin hikipäässä polkeminen.
Kohteista vetovoimaisimpia ovat Turun saaristo ja Ahvenanmaa, Tunturi-Lappi ja Järvi-Suomi.
– Rannikko ja saaristo ovat selvästi retkipyöräilijöiden suosiossa. Lappi taas on enemmän maastopyöräilijöiden kohde, Räsänen sanoo.
Suosittuja reittejä ovat myös esimerkiksi Kuninkaantie Turusta Helsinkiin, Pirkanmaan Pyhä- ja Näsijärvien reittiverkosto ja Rannikkoreitti Salon ja Kemiönsaaren maisemissa.
Matkakohteen valinnassa eniten merkitystä on reittiverkostolla ja helpolla saavutettavuudella. Hotellimajoitus on suositumpaa kuin omatoiminen yöpyminen maastossa. Vastaajista lähes kaksi kolmesta katsoo, että pyörämatkailuun voi kuluttaa 100–200 euroa päivässä.
Kunnat ja muut alueiden toimijat edistävät aktiivisesti pyörämatkailua. Pyöräilykuntien verkoston toiminnanjohtaja Matti Hirvosen mukaan tieto reiteistä ja palveluista on kuitenkin vielä hajallaan.
Pyöräliiton ja Pyöräilykuntien verkoston perustama Pyörämatkailukeskus aikoo keskittää tietoja verkkopalveluun, josta niitä voi löytää aiempaa helpommin.
Suomea markkinoidaan pyöräilymaana myös ulkomaille, varsinkin Keski-Eurooppaan, Pohjoismaihin ja Venäjälle.
– Pyöräily vastaa ajan henkeen, sillä se on kestävä matkailumuoto, johon yhdistyvät hyvinvointi, autenttisuus, luonto ja seikkailu.
Maaseudun matkailu- ja palveluyrittäjille pyörämatkailu merkitsee lisää potentiaalista asiakaskuntaa.
– Pyöräilyn taloudellinen merkitys matkailuelinkeinoille on kiistaton, Hirvonen huomauttaa.
EU:ssa laskettiin jo vuonna 2012 pyöräilyn tuottamiksi matkailutuloiksi 44 miljardia euroa, mikä ylitti koko laivamatkailun tuoton, Hirvonen sanoo.
Suomessa palvelujen kysyntään vastataan uudella Tervetuloa pyöräilijä -merkillä, jolla yritykset voivat osoittaa pyöräily-ystävällisyyttään. Merkin luojia ovat Pyöräilykuntien verkosto ja Pyörämatkailukeskus.